Five o´clock tea

 

 Nyt kun talvi ei ota tullakseen voin aivan hyvin näyttää kuvia muutaman viikon takaa lokakuun lopulta. Ihan omassa seurassani pääsin iltapäiväkävelylle Espalle. Suunnistin kohti sisustuksen lemppariputiikkiani.

Kävelyretken kohteena oli arvatenkin Laura Ashley. Matkalta otin muutaman kuvan puhelimellani. Iloisena yllätyksenä satuin juuri sopivasti kello viiden teelle, jota tarjottiin Laura Ashleyn 60-vuotisen taipaleen kunniaksi kysisen juhlaviikon ajan. Sanon heti alkuun, että tämä ei ole mikään yhteistyöpostaus niin kuin eivät ole olleet mitkään aiemmatkaan postaukseni tai arvontani. Teen tämän postaukseni puhtaasti omasta ilosta ja sympatiastani kyseistä laadukasta tuotemerkkiä kohtaan ja siksi, ettei kyseisiä tuotteita niin usein blogeissa näe. Muuten olen halunnut suurempien brändien tuotemerkkien mainostamisen pitää blogitekstieni ulkopuolella, vaikka niitä ehkä muuten käyttäisinkin. Pienempien kotimaisten yritysten esittelyä teen välillä ihan mielelläni, oli valikoimissa sitten ulkomaisia tuotteita tai ei.

Teehetki toast- ja kakkupalan kera oli oikein virkistävä.

 Lastenhuoneosaston valaisimien keskellä roikkui myös meidän makkarista tuttu lamppu.

 Tällä kertaa olin perehtymässä joihinkin kankaisiin ja tapetteihin, joita ystäväni harkitsi silloin tilaavansa nettikaupan kautta.

Tapetteja oli tuolloin varsin huokeaan hintaan. Vaikka muutenkin Ashleyn tapetit ovat hyvin järkevän hintaisia korkeaan laatuunsa nähden. Ystäväni etsimää tapettia ei ikävä kyllä ollut Esplanadin liikkeessä. Niinpä käännyin asiassa englantilaisen agenttini R:n puoleen, koska tapetoija oli jo tilattu ja aikataulu tiukka... Onnea on, jos tuollainen yksityisagentti on käytettävissä - kiitokset R!

 Tässä pari kaunista tapettimallia harmaan sävyissä.

Liikkeen tunnelma on kaiken kaikkiaan ihastuttava. Tuotteiden huolellinen esillepano sisustus- ja somistustuotteineen on kaunista katseltavaa. Sopivaa vastaiskua suomalaisittain usein niin arkiselle sisustukselle. Voisin sanoa hullaantuneeni Lauran tuotteisiin VillaVaahtokarkin rakentamisen myötä, koska  ne nyt vain sopivat talomme kaupunkihuvilatyyliin niin hyvin. Jotkut tuotteista ovat omaan makuuni liian pikkusieviä, mutta mielestäni Laura Ashley vastaa nykyisin hyvin monen eri tyylin mieltymyksiin. Omasta kokemuksestani tuotteet ovat laadukkaita (varsinkin kankaat, matot, lakanat ja tapetit eikä vaatteissakaan ole valittamista).  Tosin olen huomannut, että parin viime vuoden aikana esim. päiväpeitoissa käytetty silkki on yhä useammin korvattu polyesterillä, mikä ei kuitenkaan näy hinnassa :(.

 Tätä upeaa valaisinta katsellessani tunnustan sisäisen DIY-persoonani miettineen, että josko sitä arkisesti poikkeaisikin kierrätyskeskuksen kautta hakemaan muutaman vanhan kristallimaljakon tai karahvin... mutta ehkä meidän bling-bling -kiintiö on jo täynnä. Ideaksi siis niille, joiden kukkaro ei valaisimen hintaan veny. (Täällä yksi sellainen kotiäiti :))

 Laitan postauksen loppuun inspiraatioksi linkin Laura Ashleyn online-sisustuskuvastoon.  Moni mieltää edelleen Ashleyn tuotteet vain romanttisesta tai klassisesta tyylistä tykkäävien tuotteiksi, mutta suosittelen vilkaisua myös teille modernimmasta tai retrommasta pitäville - saatatte positiivisesti yllättyä!

Tästä pääset selaamaan Laura Ashleyn kuvaston, klik!

Tästä pääset  Suomen nettikauppaan, klik.

XXX

Iloa ja lepoa viikonloppuunne!

VillaVaahtokarkki


 

Baldagiinit 2&3

 

 Se on taas yksi viikko takana ja monen muun tavoin voin vain todeta, että aika kiitää. Askarteluhuoneen siivouksen ja "sisustuksen" kimpussa on mennyt tämän viikon liikenevä aikani, koska tonttujen pitäis sinne jo mitä pikimmiten päästä puuhailemaan. Epäjärjestyksessä kun ei ole ollenkaan kiva työskennellä. Laitan tähän nyt lyhyesti kuvat myös tyttö M:n ja pikkuprinsessan sängyistä. Prinsessojahan täällä vain asuu oli ikää sitten kuinka paljon tahansa;). Tyttö M:n sängyn maalasin kesällä Allbäckin pellavaöljymaalilla valkoiseksi. Myös muita muutoksia perhoshuoneeseen on tullut, joita en vain ole ehtinyt tänne raportoida. Nyt eletään sitä vaihetta, kun pikkuiset eivät nuku kuin poikkeuksellisesti samaan aikaan päikkäreitä, eli ei täällä äippä kerkee koneella istuskella. Varsinkin, kun juniorilla ei ole saanut kerhopaikkaa ja olen siis täysipäiväinen leikkikaveri kaikkien kotitöiden jäädessä toiselle sijalle.

 

 

 Pikkuprinsessan baldagiini ei ole edelleenkään ihan valmis, koska ajattelin tehdä siitä sellaisen kruunumaisen, joten ne kruunun sakarat vielä tuosta puuttuu. Sängystä poistettiin jo kesällä väliaikainen itse tehty pinnalaita, koska tyttö osaa tulla hyvin sängystään pois ja pysyy siellä nukkuessaan. Meillä ei itseasiassa ole koskaan ollut pinnasänkyä (äidin esteettinen painajainen;)), koska kaikki lapset ovat nukkuneet tässä sängyssä kehdon jälkeen. Ihan hyvin on toimeen tultu näinkin perinteisiä ajatusmalleja kyseenalaistaen. Sänky on ollut vanhemmilla lapsilla silloin meidän sängyn ja seinän välissä, joten mahdolliset kiipeämiset ovat tapahtuneet meidän sänkyyn. Pikkuprinsessan kohdalla teimme sänkyyn irroitettavan pinnalaidan, joten sänky voitiin siirtää  aikaisemmin pienten yhteiseen huoneeseen. 

Alla oleva kuva on Katri Lehtolan ottama. Sitä en aikaisemmin ole tänne laittanut, koska se oli vaiheesta, jolloin huoneen nurkkaus oli täysin vaiheessa. Kaunis kuva siitä huolimatta, vaikka sängystä näkyykin laidan maalaamaton sivu, joka omaa silmää häiritsee.

Kuva Katri Lehtola

  Sänky ostettiin vanhimmalle tytölle Seinäjoen antiikkiliikkeestä vuosia sitten ja se on saanut olla alkuperäisessä kuluneessa maalissaan tähän päivään saakka (ajan puutetta, saamattomuutta jne. mutta ehkä hyvä niin, ettei ole tullut pilattua sitä ainakaan akryylimaalilla...) Vain toinen nuppi maalattiin, koska myyjä oli sorvauttanut siihen uuden nupin vanhan kadonneen tilalle.

 Nyt lähden täytekakkua täyttämään kahden pienen apulaisen kera. Vanhimmalle tytölle on tulossa viisi yökyläsynttärikaveria. Mukavat viikonloput kaikille!

♥♥♥

VillaVaahtokarkki

P.S. Eräs lukija kyseli perhostapetista sähköpostitse ja unohdin tuohon kysymykseen vallan vastata muihin kysymyksiin vastaillessani... Tapetti on Laura Ashleyn, mutta se on ikävä kyllä poistunut mallistosta. Toisen huoneen tapetti on Laura Ashleyn `Esme´. Tapetteja voi kauempana asuvat tilailla osoitteesta http://lauraashley.fi

Lauran tapeteissa on mielestäni todella hyvä hinta-laatu -suhde. Voin suositella!

P.P.S. En ole kerinnyt tuota kesäistä bannerikuvaakaan vaihtaa, saatika sitä Facebook-linkkiä lisätä, joten hypätään suoraan sitten joulutunnelmiin viimeistään kuun vaihteessa:).

Mattopähkäilyä

 

Nyt tulee lyhyt ja ytimekäs postaus: Tytön huoneeseen on kokeiltavana kolme mattoa. Valinnan vaikeus on suuri, koska kaikki on omalla tavallaan tosi sopivia. Mikä on sinun suosikkisi? Jotkut kuvat on vähän vintturassa, mutta kyllä niistä suurinpiirtein sai vertailtavia. Lopulta tyttö tietysti päättää itse suosikkinsa, koska itse ottaisin varmaankin kaikki, jos kukkaro sen kestäisi:). Matot ovat täältä.

XXX

VillaVaahtokarkki

Parin viikon projektit

Nyt voisi sanoa, että talomme ensimmäinen pintaremontti on tehty. Työhuone on muuttunut vanhimman tytön huoneeksi parin viime viikon aikana. Seinään laitoin tapettia ja takaseinän maalasin, kun sinne oli tullut joitain näkyvämpiä jälkiä. Muuten seinien sävy sopi sellaisenaan hyvin tapettiin, ettei tarvinnut koko huonetta maalata uudelleen. E pääsi muuttamaan sinne jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua viime viikolla, mutta edelleen on joitakin juttuja kesken. Matto vielä puuttuu ja sänkybaldagiinin teko on juuri työn alla. Laitan sitten joskus kuvia ihan valmiista huoneesta.

 

Tapetti ( Laura Ashleyn Summer Palace/ dug egg) tuli valittua oikeastaan työhuoneessa olleiden kesäverhojen perusteella. Onneksi sopivat tytön tyyliin. Tyyliltään hän on selkeästi romantikko.


Parhaat leikit remontin keskellä syntyy yksinkertaisista materiaaleista.


MrA:n ruiskumaalaamo toimi erittäin tehokkaasti. Jossain postauksessa totesin, että tehokkuus on joissakin tapauksissa ahneutta (esim. ihmissuhdetyössä), mutta remonttihommissa se on silkkaa järkevyyttä. Vanha maalipinta hiottiin vain rikki ja päälle uutta maalia. Mielestäni on ihan turhaa touhua lähteä kaikkia maalikerroksia poistamaan. Ne ovat nyt tuolla alla tallessa, jos joskus haluaa palauttaa jonkun aikaisemman värin kaappiin uudelleen. Tuo Boschin maaliruiskun hinta on kyllä todella monta kertaa saatu jo takaisin erinäisillä maalausprojekteilla, eli suosittelen!

 Klaffilipasto sai uuden maalin pintaansa...

Samoin kaappi. Vetimet vielä asentamatta. Tyylihuonekaluihin ja moderneihin huonekaluihin mielestäni ruiskumaalaus on ihan ok. Talonpoikaishuonekaluissa pitää ehdottomasti näkyä pensselin jälki perinnemaalissa.

Myös pieni pöytä, kuten myös sänky saivat uuden maalin pintaansa. Valkoisen sävynä Sadolinin maailman värit -kartan Monaco pehmeä. Takaseinässä saman värikartan Kenia vaalea, jota on myös yläkerran makuuhuoneemme seinissä. Kumpikin sävyistä taittaa hieman beigeen, eli eivät näytä liian kelmeiltä, likaisilta tai tunkkaisilta. Antavat huoneeseen sopivasti valoa, koska loppupäivän huone on varjon puolella.

Joo, näette ihan oikein. Hullu tempaus otti tuulta alleen ja epäilemättä käryt lensi naapurin suuntaan (pahoitteluni), mutta piano on nyt valkoinen. Purkkitolkulla suhumaalia, mutta ei kaduta pätkääkään. Suurempi ongelma olisi ollut nimittäin päästä vanhasta rumasta pianosta eroon. Voin tehdä lopputuloksesta vielä joskus oman postauksensa, mutta älkää nyt todellakaan suin päin tästä inspiroituneena lähtekö steinwaytanne maalaamaan. Mieluusti vähän ohjeistan;)

Takaterassin spraynhuuruinen "ruiskumaalaamo".

Ja vihdoinkin on muumimökin katon reunalistatkin paikoillaan. Uskomaton säätäminen siinä olikin, että alunperin sateessa nopeasti asennettujen kattopalojen reunat sain suoristettua suurinpiirtein samalle tasolle. MrA ei tälläisiin säätöihin ryhdy, mutta tuli pitelemään listoja, kun ammuin ne naulaimella kiinni.

Loppuun vielä sen verran, että siunattuja olkoon yllätysvieraat! Puolen tunnin varoitusaika sopii meille oikein mainiosti. Käsittämätöntä kuinka tehokkaasti olohuonekin järjestyi rempan jälkeisestä loppusälästä, kun ystävät ilmoittivat tulostaan. Kaiken projektin keskellä sitä muuten erakoituisi ihan omaan pihapiiriin vaan puuhastelemaan, kun itselle ei silloin tule mieleen kutsua ketään kylään. Kutsukaa ystävät hyvät silloin itse itsenne ihan extempore. Meille se sopii! 

Täällä on ollut pari päivää nyt todella rauhallista, koska juniori lähti yllätysvieraidemme mukana yhtä extempore mummolaan. Tämä tyttötalon rauhallisuus on iltapäivällä taas tipotiessään, kun pikkumies saapuu mummin ja vaarin kera tänään kotiin... Ikävä hänen energistä olemustaan ja hauskoja juttujaan on jo ollut! 

Viikonlopuksi tiedossa viimeisiä nosturihommia ainakin toistaiseksi moneen vuoteen. Nyt toivotan ihanaa viikonloppua teille kaikille.

XXX

VillaVaahtokarkki

 

Kylvetään kesässä osa 2

Tässä taitaa mennä koko kesä vain kylpiessä, jos en malta nyt pysähtyä päivittämään. Kaikkea muutakin olisi pitänyt tänne blogiin tähän  mennessä laittaa, mutta niin se taitaa vaan olla täälläkin niin kuin monella muullakin, että kesäaika huidellaan pihalla ja nautitaan kesästä. Ja syksyllä sitten muistellaan kesää ennen kuin aletaan haikailla joulun perään... eli nyt vielä kylvetään!

Täydellinen kylpyhetki... juu oli kyllä. Mutta kotiäidin täydellinen kylpyhetki keskellä päivää?... Ehhehei, dream on!

 Kylpyyn pulahtamisen sijaan lasten nukkuessa innostuin räpsimään hurmioituneena kuvia etsien sitä "täydellistä" kuvakulmaa.

Kameran kortille oli tallentunut myös sopivan utuinen vahinkolaukaisu.

Arjen realismi palautti minut kuitenkin  haaveiluhetkestäni nopeammin maanpinnalle kuin olin kuvitellutkaankaan, kun kamerani tähtäimeen ilmestyivät...

 

... pienet kädet.

 

Mitäs äiti räpsit vain kuvia, etkä mennyt sinne kylpyyn!

 Kai minäkin pääsen tuonne!

Viherpeukalot tietävät todellisuuden: pioneissa piileskelee lähes aina pieniä mustia veijareita.Tähän mennessä olin saanut vasta pionin kukat ripoteltua vedenpinnalle. Niinhän siinä sitten kävi, että juniorikin heräsi ennen aikojaan päiväuniltaan ja alkoi metsästää näitä otuksia äidin "täydellisestä" kylvystä. Kuinka hämääviä kuvat ovatkaan. Kuinka paljon ne kertovat, mutta kuinka paljon ne jättävät myös ketomatta! Ja minä typerys menen taas paljastamaan totuuden kuvien takaa ja pilaan juuri luomani illuusion täydellisestä kylpyhetkestä... mokomakin totuudentorvi!

Viime postauksen kuvien tarinaan kuului, että poimin orvokkeja puutarhasta. Oikeasti nuo orvokit päätyivät ammeeseen sen seurauksena, että juniori oli oma-aloitteisesti välipalan jälkeen mennyt tekemään äidille vähän "salaattia" ja silpunnutt yhden kesäkukkalaatikollisen orvokkeja pikkuämpäriinsä. Mistä lie sakset saanut. Silmät sädehtien hän tuli aikaansaannostaan äidille esittelemään. Huvittavinta oli, etten osannut siitä edes suuttua, kun mieleeni tuli heti, että voinkin lisätä ehjäksi jääneet kukat kylpyveteen...

No, sielläpä ehtivät lillua siihen asti, että ilta hämärtyi ja lapset taas nukkuivat.

 

Silloin hipsin uudelleen kylpyhuoneeseen...

 

Kukat olivat päivän aikana antaneet huumaavan tuoksunsa kylpyveteen ja koko huoneeseen.

Tunnelmaan tietysti kuuluu kynttilänvalo ja lasi kuohuvaa...

... sekä tietenkin tuoreet mansikat.

 Tunnelmavalaistuksen kanssa kikkailin vielä näpsäyttämällä katon tähtitaivaan päälle ja himmentämällä kristallilampun valoa ... tai more is more -periaatteella laittamalla kaikki mahdolliset vaihtoehdot päälle yhtaikaa. (Innostuinkohan tämän kylppärin valojen suunnittelussa silloin jo ehkä vähän liikaa?)

 

 

 

Kylpyhetken kruunasi ihana kylpyvaahto...

 

... ja lopultakin: ihanan rentouttava ja rauhallinen kylpyhetki.

Nautinnollista kesäpäivää kaikille toivotellen

XXX

VillaVaahtokarkki

P.S. Sattuiko joku jo bongaamaan lehtihyllystä jo viimeisimmän 6/ 2013 Kodinrakentaja-lehden? Nyt en taidakaan olla "totuudentorvi". Sen verran ammattimaisesti Ilona ja Katri olivat 10 sivullista juttua rakennustarinastamme ja kodistamme loihtineet;) Kiitokset heille! Tästä jäi mukava muisto.