Sohvan pikatuunaus

Olohuoneen viimeisintä päivitystä en olekaan vielä tänne tallentanut. Viimeksi täällä taisi olla kuvia siitä kaaoksesta, joka vallitsi työhuoneen kirjahyllyjen siirryttyä tälle puolelle entisestä kirjastohuoneesta. Näissä kuvissa on vielä melko kesäinen tunnelma muutaman viikon takaa. Kirjahyllyjen lisäksi vanha mahonkinen työpöytä siirtyi olohuoneeseen tuunausta odottaneen funkkis-senkin paikalle. Sopii tuohon mielestäni yllättävän hyvin. Työtuolia tosin vielä etsiskellään. Senkki muutti kellariin odottamaan hamassa tulevaisuudessa tapahtuvaa käsittelyä ja kenties muuttoa johonkin uuteen kotiin, jos ei enää paikkaansa täältä löydä.
Olen ollut positiivisen yllättynyt kuinka toimiva on olohuoneen, työhuoneen ja takkahuoneen yhdistäminen keittiön läheisyyteen samaan tilaan. Työpöydän ääressä voi tehdä läksyjä tai vaikka bloggailla. Paljon on syksyn mittaan kuunneltu musiikkia spotifyn kautta ja polteltu takkaa. Kutimetkin tyttöjen kanssa on kaivettu esille. Kaiuttimet maastoutuvat huoneeseen yllättävän hyvin. Alla olevassa kuvassa näkyy yksi. Löydätkö sen?

Sohva sai tuossa taannoin uuden kankaan ylleen. Päätin tuunata sen pikaiseen silloin ennen niitä loppukesänä tehtyjä kotikuvauksia... kuka hullu lähtee verhoilemaan sohvaa kahta päivää ennen kuvauksia? Minä, tunnustan. Hyvä vaan, että tuli tehtyä tehokkaasti pois alta, mutta ei siinä mitään pieteettiä noudatettu nupinauloineen. Niittipyssy lauloi, ja tein istuimen ja selkänojan kangasosista irrotettavat pitkien tarranauhojen avulla. Sopii paremmin tähän elämäntilanteeseen. Ehkä sitten eläkepäivinä ehtii sitä pieteettiä verhoilussa harrastaa - tai sitten ei. Kävi todellinen tuuri, kun MrA tajusi syöttää googleen himoitsemani verhoilukankaan nimen (ihan hyödyllinen tapa minkä tahansa ulkolaisen tuotteen kohdalla...). Englannista löytyi nimittäin eBayn kautta kangaskauppa, joka myi kyseistä kangasta (L.Ashleyn Luxford stripe) n. 2-3 metrin paloina. Eipä niitä kukaan muu ollut sieltä huutelemassa, joten saimme kankaan vain 15 euron metrihintaan normaalin 80 euron sijasta. Muuten en tuota operaatiota olisi malttanut tehdä vielä pienten tahmatassuiässä... Joo, eli nyt ollaan sitten niin beigevalkoista. Taitaa olla täällä toinen huone makkarin lisäksi, jossa ei värit hypi ihan silmille, vaan alkaa näyttää nyt niin hillityltä ja hallitulta.

Pakko oli räpsäistä pari kuvaa tästä mun trash-designista... vanha postaus siitä löytyy täältä.

Tämän K-tuolin kangas alkaa vedellä myös viimeisiään. Siihenkin hankimme uuden kankaan samaisesta eBayn kaupasta, mutta se ei ole beigevalkoista. Väri paljastuu sitten joskus. Sen sijaan, huomaatteko kirjahyllykokeiluni? Siellä olisi nyt yhden välin verran sitä beigevalkoista kirjahyllytapettia, jolla aikaisemmin vain vitsailin. Jotenkin ei toimi ihan niin hyvin ainakaan suoraan lasiin kiinnitettynä kuin olin kuvitellut. Toisaalta tykkään, että kirjahylly on värikäs ja että kirjat näkyy, mutta jotenkin ne vaan hyppii tässä tilassa liikaa silmille ja tekee liian rauhattoman vaikutelman. Kirjahyllyt näkyvät nyt myös ensimmäisenä, kun kävelee ulko-ovesta sisälle. En vaan jaksaisi jokaista kirjaa erikseen alkaa naamioida, joten yritin säästää aikaa ja päästä vähän helpommalla... Josko ne tapetinpalat laittaisikin tuonne kirjojen taakse kirjahyllyn takaseinään tai johonkin erilliselle pahville vähän taaemmas?






Tässähän meinaa ihan stressi tulla, kun en ole saanut syyskuviakaan tänne purettua. Ihan kesätunnelmissa vieläkin täällä blogissa mennään. Nyt on talossa rauhallista, kun juniori ja isommat tytöt ovat syyslomaa viettämässä tahollaan. Ihanaa laatuaikaa pienen prinsessan seurassa. On hänellä vain niin ihanat jutut, vaikkei vielä juttelekaan. Ehkä ehdin pitkästä aikaa taas teidän muidenkin blogeihin seikkailemaan...
Nyt toivotan kaikille virkistävää syysviikonloppua!

♥♥♥

VillaVaahtokarkki

DIY-risainia: takkasetti

Rakennushankkeen alussa keväällä 2007 minulla oli mahdollisuus osallistua oman työni ohessa koulutukseen, johon liittyi muotoilu- ja metallityökurssi. Tehtävänä oli suunnitella kodin käyttöesine. Sen enempää minulla sitten ei olekaan sisustus- tai muotoilualan koulutusta. Tartuin haasteeseen suunnittelemalla takkasetin tulevaan kotiimme kierrätysmetallista. Metallisorvin äärellä tuli vietettyä jokunen tunti. Samoin opettelin hiomaan kiviä, hitsausta, kovajuotosta, takomista ja muita metallintyöstömenetelmiä. Takkasetti sopii hyvin uuteen kotiin ja tuli tarpeeseen. Pölyt ja noet tosin olisi voinut pinnoilta sentään kuvia varten kiillottaa, mutta nyt ei sen kummemmin kuvausta lavastettu. Näkeepähän, että on ollut käytössä.

Takkavälineet riippuvat taivutetussa metallilevyssä, joka on kierrätysrosteria.

Outokummun tehtaan jämäpaloista sain sorvata alumiiniset kädensijat. Sorvasin kädensijojen päihin myös kolot kivien istuttamista varten. Kiviksi hioin ruusukvartsin, lapiksen ja jaspiksen. Kädensijat kiinnittyvät kierteillä metallitangosta tehtyihin varsiin.

Hiilihangon kärkien väli ei saa olla liian suuri, ettei hiilenpalat pääse karkuun. Lapion taivutukset oli helppo tehdä mitoitukseltaan sopivan alasimen ympärille kevyesti nakuttelemalla. "Lana" tai miksi tuota yhtä välinettä nimittäisi, muuntuu tarvittaessa harjaksi, jonka kiinnitystä varten on valmiina reiät.

Perheen pienimmät köllöttelevät jo syksyn tunnelmissa takan edessä olevalla tilkkutäkillä, jonka ompelin vanhimmalle tytölle kehdon päiväpeitoksi. Mitään muutä syksyistä kotiimme ei ole vielä hiipinytkään kuin tämä pikkusiili peittoineen:)

Alkusyksyn tunnelmallista sunnuntaita 

teille kaikille toivotellen

VillaVaahtokarkki