Hiihtolomasta tuli myös blogiloma, kun reissussa nettiyhteydet eivät ole pelanneet aivan toivotulla tavalla. Kirjoittelen taas vähän sisustusjuttua ja toivotan teidät tervetulleiksi eteiseen ja portaikkoon.
Lähden liikkeelle pääeteisen näkymästä olohuoneesta viistosti eteiseen. Vierasnaulakossa" arjen perussettiä, eli läjä omia takkeja ja
haalareita. Takana oviaukosta näkyy
"arkieteinen" tai apukeittiö, jonka ovi vie autokatokseen. Tuohon tilaan voisi tarvittaessa siirtää kodinhoitohuoneen tai rakentaa sauna- ja pesutilat, jos elämäntilanne niin vaatisi, koska tila on vesieristetty. Eteinen ja portaikko olivat haastavimpia suunnittelun kannalta, koska talon pohjapinta-ala on varsin kompakti ja portaikkoon kuluu useampi neliö, kun kerroksia on talossa kolme. Yhdessä kerroksessa meillä on huoneistoalaa noin 80 m2, koko talossa muistaakseni 243m2.

Olin omissa piirustuksissani sijoittanut portaikon alunperin tuonne taka-alalla näkyvän keinutuolin kohtaan. Sen verran amatööri kuitenkin olin hahmottamaan tilan kokoa, että oli hyvä, kun Kannustalon myyjä Petri Noponen ammattilaisena sanoi olohuoneen jäävän silloin aivan liian pieneksi, jos portaikko tulisi siihen. Hän osasi sijoittaa portaikon paremmin heti ulko-ovesta tultaessa oikealle, jolloin vältyttäisiin hukkaneliöiltä. Toki sen myötä tuli muutamia muita sisustuksellisia haasteita, jotka näkyvät yllä olevasta kuvasta. Kuva on otettu suoraan siitä kohtaa, kun ollaan tultu pääovesta sisään. Arkkitehdin piirustuksiin oli merkitty kuvan keskellä näkyvästä tolpasta kiinteä kantava seinä oikealle päin. Sen verran sovelsimme tässä kohtaa, että suunnittelin portaisiin lasikaiteet ja kantavan seinän sijaan välipohjaan laitettiin kantava palkki, joka saa tukensa portaikkoon muuratusta keskitolpasta. Muuten tulisi vaikutelma, että ovesta käveltäisiin suoraan seinää päin. En halunnut perinteisiä kaidepinnoja, koska näkymästä olisi tullut liian häkkimäinen. Mielestäni suoralinjaisempi ja pelkistetympi kokonaisuus sopii tällaiseen kaupunkihuvilaan. Lasikaiteet kellariin vievän
porrasaukon ympärillä säilyttävät edes jotenkin tilantunnun. Lasien
kiinnitysklipsut tosin vielä omaan silmään häiritsevät, koska laseihin
on ollut tarkoitus lisätä vielä erilliset valkoiset kehykset sitten joskus... ehkä...

Portaisiin suunnittelin lasiset "potkulaudat", että tilan
valoisuus säilyisi umpiportaista huolimatta. Luonnonvaloa kulkeutuu nyt myös kellarikerrokseen. Itse portaat tulivat
lasiurineen
Hoviportaasta valmiiksi asennettuna, mutta karkaistujen potkulasien
mittaaminen, tilaaminen ja asentaminen jäi meille itselle. Kaideosuuksien suunnittelu ja toteutus ovat myös omaa käsialaamme.
Suoraan pääoven yläpuolella porrasaukko on auki yläkerran kattoon asti.
Eteisessä keittiöön johtavalla käytäväosuudella on valelipasto, jonka sisään todellisuudessa kätkeytyy lattialämmityksen jakotukki.
Myös eteisessä jakotukki on koteloitu kattopaneelien pätkillä pieneksi tasoksi.
Eteisen peiliksi hankin Ikeasta peilin, joka oli sopivan kokoinen ja hintainen, mutta makuuni ehkä pikkuisen liian krumeluuri hopeisine kehyksineen tuon tapetin ja eteisen kristallikruunun kanssa. Halusin silti jonkin peilin, ja jos nuo asiat alkavat liikaa häiritä
(mitä tuskin kumminkaan tapahtuu, kun homma ei kuitenkaan ole kovinkaan vakavaa...) tuon peilin kehyksen voi vaikka kitata sileäksi ja maalata. Hain alunperin valkoista sileäreunaista peiliä, joka tasapainottaisi tapetin romanttisia koukeroita. Peili pitäisi olla myös viitisen senttiä alempana. Istuimena peilin alla on ollut milloin mikäkin tuoli, mutta etsinnässä olisi sopivan klassinen penkki. En halua tilasta liian romanttista. Jossakin lehdessä näin ihanan, muistaakseni Eliel Saarisen suunnitteleman uudistuotantona valmistettavan penkin, joka voisi olla sopiva, mutta jota en ole mistään löytänyt. En huomannut ottaa edes lehtiartikkelia talteen, eli jos joku teistä tietää kuka sellaisia penkkejä valmistaa, olisin tiedoista kiitollinen.
Loppuun vielä olohuoneen puolelta kuva ystävänpäivän jo keväisistä tunnelmista.
Leppoisaa lauantaita teille kaikille!
XXX
VillaVaahtokarkki