Extreme-seikkailu

Viime kesän muistojen kärkeen meni eräs sadepäivän seikkailu.

 

Mukaan oli pakattu saunakamppeet ja kasallinen polttopuita. Lähtöpaikkana eräs laituri Joensuun nurkilla.

Horisontissa häämötti mustanpuhuva alus, joka lähestyi laituria. Kuvan tunnelma oli kuin Kevin Costnerin ohjaamasta takavuosien elokuvasta Waterworld. Erona tietenkin, ettei tästä kokemuksesta tullut floppia edes sadesäällä.

Vedessä kulkeva alus oli saunalautta, joka oli matkalla Joensuusta Lieksan vaskiviikoille.

Viime kesän koleimpaan viikkoon osunut retki olisi ollut varmasti vieläkin nautinnollisempi aurinkoisella säällä, mutta kyllä saunalautan lämpimät löylyt olivat erittäin nautinnolliset viileän tihkusateenkin siivittäminä.

Matka kulki Kuurnan kanavan kautta.

Saunalautta asettui kanavaan odottamaan veden nousua. Takana oleva kanavaportti sulkeutui...

 ... ja edessä olevasta portista alkoi tulla kanavaan lisää vettä sen hiljalleen auetessa. Portin toisella puolella veden pinta on useita metrejä korkeammalla.

Suurimpien virtausten ja pyörteiden ollessa ohi uskaltauduin pulahtamaan kanavan veteen. Onko monikin teistä uinut Kuurnan kanavassa? :)

 Poutasäällä olisikin ollut mukava grillailla saunalautan kattoterassilla.

 Tulosuunnan vedenpinta jäi alemmas...

 ... ja saunalautta jatkoi matkaansa eteenpäin minun ja ystäväni jäädessä pois kyydistä.

Kiitos vielä elämäni eksoottisimmasta extreme-saunakokemusesta saunalautan väelle!

Jos kiinnostuit saunomisesta saunalautalla ja liikuskelet ensi kesänä Joensuun lähettyvillä, suosittelen käymään saunalautan sivuilla TÄSTÄ.
edit: 4.6.2014 Iltalehdessä oli myös saunalautasta juttu, johon pääset TÄSTÄ.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Yhtä juhlaa

 Pikaista huhuilua täällä taas yli viikon jälkeen... pikapuoliin alkaa euroviisustudio, mutta sitä ennen on vielä pari minuuttia aikaa laittaa tänne viime kesän juhlakuvia, jotka ovat vallan jääneet arkistoimatta. Elokuun 2013 puolelta tytön 11-vuotissynttäreiltä juhlatunnelmia tulevan kesän juhlia inspiroimaan:

Kakun koristeiden pöllöt ovat vanhimman tyttöni käsialaa samoin kuin hauskat kuppikakkukuorrutukset.

Suolaisina paloina olivat pitsakolmiot ja -perhoset. Kaulittua lehtitaikinaa, päällä Raguletton pastakastiketta ja monitoimikoneessa silputtua juusto-kinkku-metwurstirouhetta.

 

Huomisen äideille kaikille onnea!

Ja nyt peukut pystyyn euroviisuihin Seinäjoen pojille - Softengine go go!

♥♥♥

 

Villa Vaahtokarkin Mari

 

Piikkarit ja puutarhaa

 

Ollaan oltu kipeänä, joten neljän seinän sisällä on kaunista päivää vietelty. Pojan kanssa tämän päivän askarteluihin kuului nurmikon ilmaussandaallit. Tai miksi noita nyt nimittäis. Kyllähän näitä kaupasta valmiinakin sais, mutta kivaa puuhaa on tehdä itse kaikesta jämämateriaalista. 3mm:n ja 6 mm:n vanerista sahasin pojan kenkien malliset palat kuviosahalla verstaan puolella sillä aikaa kun pienet piirtelivat askarteluhuoneessa. Poika sai porata huopanaulojen naulausta varten pienet reiät. Sandaalien remmit ovat Kannustalon pystytysvaiheesta jemmattuja elementtien nostoliinoja, joita säästin ja pesin muutamia.

 

Illalla sitten sandaaleja testailemaan. Menivät hyvin äidinkin kumppareihin :).

Pihalla on mullattu kukkapenkkejä ja levitelty uutta kuorikatekerrosta pihan takaosan metsä- ja potager -osastolle. Muutama hassu kasvilavahan meillä vain on jonkinlaista pienviljelyä varten. Olen halunnut pitää tuotantopuolen hillittynä ja hallittuna vielä näinä kiireisinä vuosina, kun erinäisiä projekteja on yllin kyllin.

Ja sitten olis suuren kiitoksen paikka: Täällä on kuukauden verran nyt pöhissyt kompostori, jonka hankin Taloon.com:n järjestäämän Raksaniksit-blogikilpailun voittorahoilla. Olen todella kiitollinen kaikille blogiani kisassa äänestäneille! 

Summasta riitti myös tuohon postauksen ylimmässä kuvassa vilahtaneeseen Black&Deckerin sähköviilaan (mainio vempele!) kuin myös muumimökin takaseinään kiinnitettyyn laskostavaan kasteluletkukelaan (joka on kyllä ihan järkyttävän värinen kaikessa räikeydessään). Lisäksi hankimme yhden puuttuneen wc-käsisuihkun ja pari pidikettä sekä yhden lyhtypylvään. Rakentaneet ja remontoivat kyllä tietävät, miten nopeasti tuollainen tuhat euroa rautakaupassa hupenee;). Kymmenesosa voittosummasta meneekin vielä sitten muuhun kuin omiin tarpeisiin.

 (Miksi muuten ihmeessä noiden puutarhan muovituotteiden pitää olla niin räikeän värisiä (huomio myös keltaiseen puutarhapumppuun)? Biolanin kompostorista sentään oli tullut onnekseni varsin järkevän näköinen harmaa versio. Aikaisempien vihreän ja ruskean mallin takia sitä ei ole ennen halunnut edes omalle pihalle hankkia. Joo, olen visuaalisesti yliherkkä esteetikko, enkä siitä muuksi muutu... mut mainittakoon vielä, ettei tulis kyllä mieleenkään häiriintyä, jos jonkun muun pihalla näitä räikeyksiä esiintyy, eli olkaa ihan rauhassa vaan mun seurassa räikeyksinenne visuaalisesti vähemmän herkät ;). Ehkä hommaan muovimaalia ja tuunaan noi vielä joku päivä vaikka harmaaksi.)

Puhelimen kuvia siis tähän asti ovat otokset olleet... Magnoliassa näyttäisi olevan uusia nuppuja. Talvensuojaturve, verkko ympärillä ja harso päällä se näyttäisi talvehtineen ihan hyvin. Ihkut puutarhahanskat kävin hakemassa Honkkarista Villa Elsallan Sannan vinkkaamana. Harmittaa, että olin asialla liian myöhään, kun meille ei mainospostia tule, ja noita Lauran puutarhatuotteita on ilmeisesti ollut Honkkarissa yksinoikeudella myynnissä jo kuukauden verran. Nää Ashleyn tuotteet ovat tälle huvilatyyliin hurahtaneelle vissiin ainoa pakkomielle...

Tytölle sentään löytyi vielä ihanat uudet saappaat oikean kokoisena.

Loppuun vielä kuvia etukukkapenkin ensimmäisestä kukkijasta: Tarhakylmänkukka.

 

Laitoin tuon edellisen postauksen 2v.-arvonnan linkin tuonne sivupalkkiin, että nekin sinne vielä löytävät, jotka eivät ole ehtineet vielä osallistua.

Hyvää vappua jo kaikille etukäteen toivottelen!

 VillaVaahtokarkin Mari

Arvonta: Villa Vaahtokarkin tarinoita 2v.

 Piipahdin Ison Omenan Suomalaiseen kirjakauppaan...

 ... ja siellä se oli: Hurmaava huvila. 

Mietin, että aikamoisessa vaativuuden tunnelukossa olisin, jos nyt ei tuntuisi miltään. Oli kivan kutkuttava tunne nähdä omia kuvia kirjakaupassa myytävän kirjan kannessa. Jippii ja tuuletus! (harjoittelen onneni esiin tuomista ;)). Noi kolme alinta kuvaa vasemmalta on siis mun kamerasta :). Myös muita kuviani kansien sisältä löytyy.

Tuumailin, että olisi osuvinta juhlistaa kaksivuotiasta blogiani arpomalla täällä vielä toinen Hurmis ihan omaan piikkiin.

Kansien väliin kun on tallentunut myös Villa Vaahtokarkin tarina. Siinä on joitain muistoja, joista en ole täällä edes kertonut. Ihanan Ilona Pietiläisen kirjan saat omaksesi todennäköisesti muistakin Suomalaisista kirjakaupoista, jos arpaonni ei nyt osu kohdalle, tai et vain muuten luota onneesi.

Arvontaan pääset mukaan yhdellä arvalla jättämällä kommentin tunnistettavalla sähköpostiosoitteella ja kertomalla arpamääräsi tähän postaukseen täällä blogissa tai facebookin sivulla.

Toinen arpa tipahtaa, jos olet blogini kirjautunut lukija tai tykännyt blogin facebook-sivuista. (Tarkistatko vielä tämän asian, sillä arpajaissihteerini (isot tytöt) ovat olleet tarkkoja tästä seikasta, enkä aina ole ehtinyt viestiä laittaa puutteesta henkilölle ennen arvontaa. Aiemmassa arvonnassa he ovat armota vähentäneet arvan, jos profiilia ei lukijat-gadgetista tai facebook-tykkääjistä löydy. Välillä lukijat-gadget on nimittäin kenkkuillut, eikä ole ilmeisesti kirjannutkaan kaikkia yrittäneitä lukijoiden joukkoon. Ja saa siis tässä yhteydessäkin vielä halutessaan tykkäillä ja liittyä lukijaksi, mutta teethän sen muista motiiveista kuin pelkästään arvontaan osallistuaksesi.)

Kolme arpaa saavat kaikki, jotka linkittävät arvonnan omaan blogiinsa tai jakavat arvontalinkin facebookissa. Linkityskuvana voi käyttää postauksen viimeistä kuvaa.

Arvonta päättyy 16.5.2014

Onnea kaikille arvontaan!

♥ ♥ ♥

 VillaVaahtokarkin Mari

Babyshower

Huhtikuun alkupuolella ajelin muutama sata kilometriä Etelä-Pohjanmaalle suht extempore järjestetyille hyvän ystäväni  (vanhimman tyttöni kummitädin) vauvakutsuille.  Tätä lasta on odotettu 17 vuotta tähän maailmaan, joten oli todellinen syy iloiseen juhlaan, jonne olisin ollut valmis saapumaan vaikka kuinka kaukaa!

 Pakkasin matkaan tekemäni vaippakakun, jota koristi vanhimman tyttöni ompelema pupu. Vaippakakun koristelussa oli elementtejä sekä tytön että pojan varalle, koska lopulta ei ole koskaan täysin varmaa, kumpaa sukupuolta tuleva lapsi on. Kakun sisälle piilotin vauvanhoidossa tarvittavia yllätyksiä.

Juhlat saatiin pidettyä loppuun asti yllätyksenä päivän sankarittarelle. Lähempänä asuneet ystävät huolehtivat, että juhlittavan siskon kauniissa kodissa pöytä oli täynnä herkkuja. Lisäksi he olivat huolehtineet lahjakortilla siitä, että tulevan vauvan äiti muistaa hemmotella myös itseään.

Kiitokset vielä upealle naisporukalle ihanasta illasta! Aivan näinä päivinä H-hetki koittaa, ja jään ilolla ja jännityksellä odottamaan uutisia pienestä suuresta elämän ihmeestä.

 

Huomisella laitankin sitten lupaamani blogin 2-vuotis synttäriarvonnan käyntiin, joten olkaahan linjoilla.

 ***

Loppuviikon terveisin

VillaVaahtokarkin Mari

 

(P.S. Kuvien kohiseva laatu johtuu hämärässä käyttämistäni suurista iso-luvuista)