Joulu 2013

Tämä joulu tuntui erityisen ihanalta, vaikkei se valkea ollutkaan. Talo oli täynnä rakkaita ihmisiä ja saimme jouluna vielä yllätysvieraana yli yhdeksänkymmentävuotiaan isoäitinikin tänne pikaisesti piipahtamaan. Aattona oli koolla 15 ja joulupäivänä 19 henkeä. Koko joulu laitettiin yhdessä ja jokaiselle vielä suuri kiitos yhteisen juhlan valmisteluista!

 

Joulupöydän kattaus on meillä hyvin perinteinen suomalaisine jouluherkkuineen. Tosin karjalanpaistia emme ole koskaan nähneet tarpeelliseksi kinkun ja kalojen rinnalle valmistaa. Sen sijaan laatikkojen valikoimiin on vakiintunut punajuuri-aurajuustolaatikko ja bataattilaatikko. Erityiskiitos Tepolle, joka oli valmistanut perinteiset laatikot ja lähetti siskon perheen mukana myös kinkun. Kiitokset myös Jaakolle herkullisten kalojen savustamisesta. Monet muut joulupöydän herkut tulivat Sarfvik Gormet:n keittiöstä, eli talon emäntä ei täällä ole kauhan varressa juurikaan heilunut, vaan on sujuvasti ulkoistanut keittöpuuhat muille:). Kiitokset rakkaalleni jälkiruokapöydän kakkujen leipomisesta ja Anna-siskolle muusta keittiöhääräämisestä. Kiitokset vielä Anssi-veljelle ja Chelsealle kaikesta koristelu- ja muusta avusta, jota saimme ennen joulua. Veljelläni on loistava kyky istuttaa ylikierroksilla menevä siskonsa pöydän ääreen, tehdä muutama voileipä syötäväksi, listata kaikki päässäni olevat tekemättömät työt paperille ja ottaa se kaikki henkinen kuorma kannettavakseen, jotta itse saatoin keskittyä vielä keskeneräisten lahjajuttujen tekemiseen. En osaa nimittäin selviytymisvaihteella käydessäni pyytää apua, mutta onneksi on lähellä ihmisiä, jotka osaavat avuntarvetta kysyä, ja silloin kyllä osaan avuntarpeeni ilmaista. Chelsea teki ammattilaisen ottein upeat kukka-asetelmat ja viime postauksessa nähdyn upean kranssin. Näissä kuvissa kranssi on olohuoneen seinällä. Kiitokset siis kaikille rakkaille koko joulusta!

 

 

Tänä vuonna saimme jouluumme amerikkalaisia vaikutteita, kun pikkuveljeni ihastuttava morsiankandidaatti Chelsea oli tuonut jokaiselle oman joulusukan, jotka ripustettiin portaikon kaiteisiin. Sukkiin sai jokainen sujautella pieniä lahjoja toisilleen ja sinne oli lupa kurkistaa vasta joulupäivän aamuna. Tästä tulee ehdottomasti jatkossa uusi hauska perinne jouluumme!

 

Tapaninpäivän iltana talo taas hiljeni, vain serkkutytöt jäivät tytöille kavereiksi. Eilen nukuimme MrA:n kanssa vuorotellen univelkaa pois, koska sitä kertyi huomattava määrä myös joulun aikana varastoon. Eihän sitä silloin malta nukkua, kun on hyvää seuraa. Pyjamabileitä ja rentoa oloilua voi jatkaa vielä hyvin pari päivää. Onneksi MrA:lla on töihin paluu vasta loppiaisen jälkeen.

Palailen taannoisiin kommentteihinne tänään illalla tai tulen vaihtoehtoisesti vastavierailulle...
Nyt menen kuitenkin pienille aamupäivänokosille;)

♥♥♥

VillaVaahtokarkki