torstai 24. huhtikuuta 2014

Babyshower


Huhtikuun alkupuolella ajelin muutama sata kilometriä Etelä-Pohjanmaalle suht extempore järjestetyille hyvän ystäväni  (vanhimman tyttöni kummitädin) vauvakutsuille.  Tätä lasta on odotettu 17 vuotta tähän maailmaan, joten oli todellinen syy iloiseen juhlaan, jonne olisin ollut valmis saapumaan vaikka kuinka kaukaa!

 Pakkasin matkaan tekemäni vaippakakun, jota koristi vanhimman tyttöni ompelema pupu. Vaippakakun koristelussa oli elementtejä sekä tytön että pojan varalle, koska lopulta ei ole koskaan täysin varmaa, kumpaa sukupuolta tuleva lapsi on. Kakun sisälle piilotin vauvanhoidossa tarvittavia yllätyksiä.



Juhlat saatiin pidettyä loppuun asti yllätyksenä päivän sankarittarelle. Lähempänä asuneet ystävät huolehtivat, että juhlittavan siskon kauniissa kodissa pöytä oli täynnä herkkuja. Lisäksi he olivat huolehtineet lahjakortilla siitä, että tulevan vauvan äiti muistaa hemmotella myös itseään.





Kiitokset vielä upealle naisporukalle ihanasta illasta! Aivan näinä päivinä H-hetki koittaa, ja jään ilolla ja jännityksellä odottamaan uutisia pienestä suuresta elämän ihmeestä.
 
Huomisella laitankin sitten lupaamani blogin 2-vuotis synttäriarvonnan käyntiin, joten olkaahan linjoilla.

 ***

Loppuviikon terveisin

VillaVaahtokarkin Mari

 
(P.S. Kuvien kohiseva laatu johtuu hämärässä käyttämistäni suurista iso-luvuista)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Hyvää pääsiäistä!


 
 Ylösnousemuksen päivänä pienimmäisemme piti huolta, että noustaan ylös varhain jo klo 5.34. Kiire oli kova hiekkakakkuja tekemään.



 

 Pääsiäinen vietettiin rakkaan ystäväperheen kanssa hyvin pitkälle ulkona toistemme seurasta ja kauniista säästä nauttien...
 


 ... elämän ihmeitä ihmetellen...


 

 ... ja hyvästä ruoasta nauttien.

 





 




Hyvää pääsiäistä toivotan vielä kaikille!
Nyt palaan vastailemaan edellisiin kommentteihinne :).

***
 VillaVaahtokarkin Mari

P.S. Kuvat sisiliskosta otti MrA


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Maisema-arkkitehtuuria puutarhasta


 Jottei blogin päivittämiset nyt ihan lässähtäisi, laitan muutaman kuvan meidän takapihasta ja sen rakenteesta. Kevätaurinko on vaan antanut virtaa laittaa niin monta juttua taas vireille, että kaikki liikenevä aika menee muualla kuin koneen ääressä istumiseen. Monta postausta on tällä hetkellä kesken. No, ehkä niitä pikku hiljaa tulee valmiiksikin jossakin vaiheessa. Yritän vain muistutella itselleni, että ensi sijaisesti itselleni tässä asioita arkistoin, mutta mukavaahan se on, jos näistä jutuista on muillekin iloksi ja inspiraatioksi. 
Nyt kun piha on vielä talven jälkeen karun näköinen, kaikki sen rakenteelliset jutut erottuu parhaiten, ja voin kertoilla jotain, miksi piha on rakentunut niin kuin on rakentunut, ja mitä sitä suunnitellessani olen ajatellut. Jonkin mittakaavapiirroksenikin aiheesta löysin, mutta en vaivautunut sitä kuvaamaan, kun olin piirrellyt sen niin haalealla lyijykynällä. Pitää tehdä siitä vissiin parempi väritetty versio puutarhakansioon tuleville polville... Mikään ammattilainenhan en puutarhasuunnittelussa todellakaan ole, ihan vaan tällainen harrasteleva wannabe-hortonomi ja -maisema-arkkitehti, jolla ehkä on vähän keskimääräistä vilkkampi mielikuvitus.
 Kuvista näkee, että tonttimme on varsin kompakti kaava-alueen tontti, jossa muut talot ovat lähellä. Siksi myös lähes kaikissa puutarhasta otetuissa kuvissa yleensä näkyy talomme taustalla ja  saa miettiä kuvakulmia valitessaan, ettei muut talot ympärillä taas kovin näkyisi. Alla olevasta kuvasta en kuitenkaan lähtenyt retusoimaan esim. naapurin trampoliinin runkoa. Rajapensasaita kulkee noiden männynrunkojen takana. Männyt halusin säästää riippukeinua varten, jota tosin ei ole edelleenkään ripustettu, koska juuri siinä kohtaa keskellä on muurahaiskeko :). Aamupäivän aurinkoa ne kivasti siivilöivät, että löytyy vähän varjoakin tontilta. Takanaapureihin on parin metrin korkoero. Tontillamme on pinta-alaa 888m2.
Yllä olevasta kuvasta hahmottaa takaterassin ja pergola-alueen välisen kivituhka-alueen, joka ei varmaan kunnolla ole aikaisemmin näkynyt. Laskeskelimme tarvitsevamme tuon alueen siksi, että taloa pääsee dino-nosturilla vielä joskus maalailemaankin (mikä on telineitä huomattavasti helpompaa ja nopeampaa), eli alue on neljä metriä leveä terassin etuosasta isoihin kiviin mitattuna. Kivituhkalla on kiva pelailla vaikka mölkkyä, petangueta tai potkia palloa.
Kivituhka-alueiden käyttö ja huolellinen perustaminen tekee pihasta helppohoitoisen.  Kivituhkan alla on paksu katekangas, jonka päälle kivituhkaa on jyrätty 10 cm kerros. Katekankaan alla oli vielä muistaakseni sellainen 15 cm karkeampaa sora-ainesta. Aikaisemmin postailin pihan perustamisvaiheista täällä. Haravoidahan hiekka-alueita pitää aika-ajoin, mutta nautin siitä äänimaisemasta, mikä haravoidessa tai hiekka-alueella kävelemisestä syntyy varsinkin kesäiltoina. Kivipengerryksillä istutukset kohoavat kivalle hoitokorkeudelle ja nurmikkoalueetkin on helppo ajaa ruohonleikkurilla vajaassa kymmenessä minuutissa. Istutusalueet on erotettu nurmikosta kanttausnauhalla.
 Keittiön erkkeristä on ulko-ovi tuohon terassille, jota näkyy pieni siivu ylimmän kuvan alakulmassa. Laitan vielä tähän muutaman viime kesänä otetun kuvan keittiöterassista, joka on meille aikalailla vain tuollainen aamukahvittelupaikka sohvaryhmän siirryttyä pergolaan. Alla oleva kuvakulma terassille on tytön huoneen/ entisen työhuoneen oven suunnasta.


 


 Tämä kuva on puhelimella otettu räpsy eiliseltä päivältä. Kuvissa näkyy myös liukukolmio, jonka ostimme ystävältä tästä läheltä. Se tulee luultavimmin sijoittumaan pihan taka-osaan, koska kaavailen tuonne alle lapsille yllätykseksi pupujen kotia... 

Terassin käsittelimme viime kesänä harmaaksi kelonharmaalla terassiöljyllä. Liukukolmio tulee saamaan todennäköisesti saman käsittelyn. Alla olevassa kuvassa näkyvä terassipuiden ruskea sävy oli ihan vikatikki, varsinkin kun alun perin käsittelimme sen vielä tuota sävyä tummemmaksi. Poistimme vanhan käsittelyn painepesurilla ja kuvan ruskea on siis painepesurin jäljiltä ennen harmaata käsittelyä. Tummassa sävyssä näkyi kaikki lika ja se muutenkin haalistui todella epätasaisesti.
Terassitolppaan kiinnitetyn keinun askartelin jämäkakkosnelosista edelliskesänä. Kuvasta näkyy, että pojalla (3 v.) oli jo viime kesänä kova vauhti päällä ;).

Yksi vehreä viime kesän kuvakin pihasta oli laitettava. Ei tuota tulevien kuvien karuutta muuten kestä ;). Kivituhka-alue on osoittautunut hyväksi pienten leikkeihin, koska he ovat aina valvovan silmän alla, jos aikuinen sattuu istuskelemaan terassilla tai pergolassa. Lisäksi pergola-alue näkyy kivemmin terassilta, kun se on nostettu kivipengerryksellä terassialueen kanssa suurin piirtein samalle tasolle. Tasamaatontille saimme näin tekemällä vähän korkovaihtelua, joka oli perusteltua myös siitä syystä, että tontti viettää taloon päin. Pintavedet pysyvät nyt paremmin tontin takaosassa. Lisäksi vältyttiin ikävältä maa-aineksen vaihdolta (ja lisäkustannuksilta), jota metsänpohjatontti olisi muuten vaatinut.
 



Tontin takaosan luonnonvarainen "metsäpalstalla" on edelleen rumassa läjässä polttopuita, jotka ovat tontilta kaadetuista puista. Toivon sen siistiytyvän tämän kesän aikana. Muumimökin takana on muutama terassilautojen jämistä askartelemani kasvilaatikko. Lapset ovat niihin innokkaasti istuttaneet joka kesä sipulia, porkkanaa ja perunaa ja iloinneet omasta sadostaan.
Pieni lampi/vesiaihe on sillä kohtaa, jossa joskus vuosikymmeniä sitten on ollut luonnonlähde. Nyt kuvan lammessa näkyy vain talviajan sadevedet. Tänään sainkin jo puron uoman siivottua ja lammen tyhjennettyä, mikä oli tehtävä, koska tein hedelmäpuille ja marjapensaille kevätruiskutuksen pari päivää sitten. Ruiskutetta ei saa tehdä 25 m lähempänä vesistöä, koska siitä tulee vesieliöille haitallisia seurauksia. Kolme sammakkoa lammikosta lötyikin jo kutupuuhissaan, eli hyvä olikin tehdä tyhjennys ajoissa. Tontin takaosan maaperä on todella savipitoista, mutta lammen viereen kaivettu puutarhakaivo poistaa hyvin ylimääräisen kosteuden lähdealueelta. Piha-alueen ja muumimökin sähköt ovat olleet edelleen lopullisesti vetämättä, joten kaivon vieressä on ollut tähän asti epämääräinen jatkojohtohässäkkä. Sähköt laitetaan tämän kesän aikana kuntoon ja tuonne metsän rajaan kaivosta hieman vasemmalle on jo hankittu sellainen Narnia-lyhtypylväs satumaailmamme tunnelmaa viimeistelemään ;).

  Polkua reunustavien isojen kivien asettelussa hyödynsin visuaalista harhaa, eli alkupäähän laitettiin suurimmat kivet ja loppupäähän pienemmät ja matalammat, jolloin syntyy vaikutelma todellisuudesta pitemmästä polusta. Polku myös kapenee hieman loppua kohden. Kaiken kaikkiaan halusin käyttää puutarhassa kaarevia ja epäsymmetrisiä muotoja, koska itse talo on arkkitehtuuriltaan hyvin symmetrinen.

 
 Karun näköinen tämä talvipuutarhamuoto, koska havukasveja ikivihreyttä tuomaan en ole kukkapenkeissä osannut oikein käyttää. Ainakin lammen ympärille niitä voisi jonkun verran lisätä. Sen ympärillä olisi muutenkin hyvä olla joku korkeampi puu tuomassa varjoa, koska nyt lampi on käytännössä koko päivän paahteessa. Lammesta ja purosta on edelleen omat postauksensa tekemättä...
Laitankin tähän nyt vastaukseni pergolan mitoista, joita taannoin kysyttiin. Pergolan pation koko on 4.40m x 7.70m. Pylväät ovat kolmen metrin välein toisistaan ja jänneväli pylväissä on 4.0m, eli katon parrut ovat vähän pitempiä kuin normi 4.5m. "Parrut" katossa on kakkosvitosta ja aseteltu 70 cm välein. Aluksi hieman kauhistutti, että melkoinen tanssilavahan tuo on, mutta nyt ei enää ollenkaan. Mahtuupahan isompikin seurue juhlimaan. Nyt siinä on potkittu palloa ja pelattu sählyä ;).

Vilkaisu vielä etupihan puolelle. Puhelimen kameraräpsy parin päivän takaa. Projektia siis taas pukkaa... Puuaita tehtiin vain tuonne nurkalle asti pari vuotta sitten siihen korkeuteen, mitä luvanvaraisesti piti rakentaa kaavamääräysten perusteella. Jotenkin alkoi tuntua, että loppuvaikutelmasta tulisi liian häkkimäinen, jos sen olisi jatkanut puisena loppuun asti, joten emme 80cm korkean aidan osuutta vielä rakentaneet, koska sen saa tuohon rakentaa ilman erillistä lupaakin. Pari vuotta asiaa pähkäiltyäni päädyin kivipenkissä olevaan matalaan pensasaitaan. Kivillä olemme meidän puolelta korottaneet myös naapurirajalla olevan kiiltotuhkapensasaidan tonttien korkoerosta johtuen, mikä näyttää ihan kivalta.

Nyt hieman mietiskelen, istutetaanko tuohon kivipenkkiin samaa kiiltotuhkapensasta kuin on naapurirajalla vai olisiko jokin ikivihreä versio parempi. Muutenhan noissa etupihan kukkapenkeissä ei havukasveja ole vehreyttä talviaikaan tuomassa, joten ikivihreä aita vähentäisi hieman talviajan karuutta. Suht matalana (n. 50 cm) pensasaita olisi tarkoitus pitää, joten mieleeni tuli, että toimisiko tuossa esim. kääpiövuorimänty? Mahonia ja orjan-/pihalaakeripensas olisivat ikivihreitä lehtipensasvaihtoehtoja, mutta käsittääkseni ne eivät viihdy auringossa. Lisäksi mahonian kirkkaankeltaiset kukat keväällä eivät jotenkin houkuta. Tuo on aika paahteinen paikka puolesta päivästä eteenpäin, vaikka tuo auton nurkka talosta osoittaakin pohjoiseen. Mitäs sanotte? Muitakin ehdotuksia ja hyvin mielikuvituksellisia ja hauskojakin sellaisia otan vastaan.

Krookukset ovat puskeneet vauhdilla esiin. Ne toivottakoot teille pääsiäisen iloa, kun muuten tuo pääsiäinen on tullut aika tehokkaasti skipattua täällä blogin puolella tänä vuonna. Tai voihan olla, että laitan muutaman kuvan vaikka sitten maanantaina. Nyt menen unten maille, jotta jaksan toivottaa ihanan ystäväperheemme viiden lapsen kera meille huomenna tervetulleeksi pääsiäistä viettämään.

Lepoa ja iloa teidän kaikkien pääsiäiseen!



VillaVaahtokarkin Mari















sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Muumimökki ja pala kakkua ('Piece of cake')

Heipsan kaikille. Tässä meinaa blogin päivittäminen jäädä ihan muiden juttujen jalkoihin, etten edes edellisen postauksen kommentteihin ole ehtinyt vielä vastailla, mutta palaan niihin tuota pikaa. Tässä kuvasarja muumimökistämme viime vuoden ajalta. Päästän teidät nyt kurkistamaan myös sinne sisälle, kun jo hyvissä ajoin tuossa eräänä takatalvisena päivänä innostuin vanhimman tytön kanssa sitä somistamaan kesäasuunsa. Edelleenkään sen sisustus ei ole ihan valmis, mutta kyllä siellä jo ihan viihtyy :).

myskimalva&kastepisara


Viime kesän  muutoksena muumimökin ulkoasuun oli tuo katon reuna, jonka askartelin Kannustalon paksusta koristelistasta. Sen sortin säätämistä siinä riittikin, että valmista tuli vasta loppukesästä.




 Tältä piha näyttää nyt. Aika karuhan tuo on viime kesän kuviin verrattuna.  Tämän päivän sade saa todennäköisesti kevään kukat puskemaan esiin huippuvauhtia. En malttaisi odottaa, sillä syksyllä istuttelin uusia tulppaanilajikkeita sinne tänne. Meidän "hiekkalaatikko" on tuollainen verrattain pieni versio, kun tein havainnon jo vuosia sitten isompien tyttöjen ollessa pieniä, että hiekkalaatikon pinta-alasta oli käytössä yleensä vain pieni osa. Alla muutama kuva viime kesän leikeistä. Hiekkakakkulinjalla yleensä mennään.




 Jos innostutaan tekemään hiekkalinnoituksia, voi leikki jatkua teineen ja autoralleineen reunojen yli kivituhkapolulle. Myös vanhan kotimme puutarhassa hiekkalaatikko oli reunustettu luonnon kivin. Sen voi sitten myöhemmin muuttaa helposti vaikka kukka- tai yrttipenkiksi. Mutta nyt eksyinkin vähän sivuraitelle tämän päivän otsikosta, eli nyt kurkkaus mökin sisälle. Kävimme tytön kanssa sisustusompeluprojektin päätteksi nauttimassa mökissä muffinssikahvit.

Tämä kuvakulma lienee ennen jo nähty...

Mökissä on tällä hetkellä lähinnä vanhoja tuoleja, pari pientä pöytää sekä ompelemani verhot ja viirinauha, virkkaamani matto ja kehittelemäni säkkituoli nimeltään 'Piece of cake', joka syntyi viime kesänä oikeastaan kuvastamaan koko viime vuosien talon- ja pihanrakennusurakkaa. Eli olihan tää kokonaisuudessaan aika iso pala kakkua ;).

Säkkituolin voi levittää lattialle tai parvelle nukkuma-alustaksi, koska mitoitin nuo palat vastaamaan mökin lattiapinta-alan sektoreita. Talviaikaan tuo kakunpala voi sitten olla tyttöjen huoneessa tai arkiolohuoneessa. Käytännöllinen ja lisäksi kiva ja hauska sisustuselementtinä lastenhuoneessa. Pinimmäinen hakeutuu erityisen mielellään köllöttelemään aina tuollaisen pehmoisen palan päälle. Sinänsä kokonaisuus on ihan näppärä säilöä, kun se menee pienempiin osiin.  Kesällä puolet paloista voi olla parvella ja puolet mökin "alakerrassa".

 Vielä on muutamasta palasta nuo päälliset puuttuu, kun aika aikaa vieväähän tuo ompelu on. Sisällä on erillinen pussi, jossa on styrox- ja vaahtomuovirouhetta, päällisen saa irti pestäväksi. Sisustan materiaali toimii hyvänä eristeenä ja palat toimivat lämpimänä nukkuma-alustana mökissä vaikka vähän viileämpänäkin kesäyönä. Jos jotakuta 'Piece of cake' sattuisi tuotteena kiinnostamaan, niin kannattaa ilman muuta kysyä. Ehkä voisin silloin järjestää myös tarjontaa :).



Toivottelen kaikille hyvää alkavaa viikkoa ja muistakaahan viettää paljon herkullisia kahvitteluhetkiä nauttien kevään kohinasta ja lintujen laulusta!

***

Villa Vaahtokarkin Mari