Sain Nauran auringolle -blogista haasteen kuvata uuden ennen näkemättömän kuvakulman kodista. Kiitoksia hauskasta haasteesta Matkatar! Päätin valita kohteeksi makuuhuoneemme tapettiseinän, jota en aiemmin makkaripostauksessa ole näyttänyt, koska silloin seinää vielä rumisti taulutelevisio, joka ei ollut vielä päässyt varsinaiseen arkiolohuoneeseen/"leffahuoneeseen" kellarikerrokseen. Tykkään tuosta tapetista (Laura Ashleyn´ Erin Linen´, ei vissiin enää mallistossa) todella paljon ja siitä, ettei se ole sängyn takana, vaan tässä tapauksessa sitä saa ihailla aamulla ensimmäisenä suoraan sangystä. Yhtään ei vielä kyllästytä eikä mitään muita härpäkkeitä tee mieli seinälle ripustaa näkymää pilaamaan
Kuva on otettu sivuseinän peilin kautta. Peili oli alun perin lahjaksi saatu vanha kuvataulu, jota ei oltu saatu ripustettua seinälle heti muuton jälkeen. Niinhän siinä tietenkin kävi, että se joku kerta kellahti seinustalta kumoon ja lasi rikkoutui:( . Sattumalta mulla oli myös kaatiskuormaan lähdössä ollut ei-niin-vanha peili, josta taas oli puolestaan mennyt kehys rikki muuttovarastoinnin aikana. Peili oli juuri oikean levyinen tuohon taulun kehykseen. Vähän sitä lyhensin vain lasileikkurilla.
Seinustalla olevat tuolit ovat Lyyti-mummoni peruja. Silloin ekana avioliittovuotena entisöity vuonna -96... eli aikas monta vuotta sitten. Kankaan vain vaihdoin viime keväänä. Mallinuken päällä on raskausajan juhlamekoksi ostamani silkkimekko, jota ei sitten tullut kertaakaan pidettyä, kun pikkuprinsessa päättikin syntyä ennen kevätjuhlia. No tuohon se on jäänyt liian suurena vain somisteeksi...
Laitoin peilin kautta näkyneen näkymän myös parvekkeen ovelle päin, koska siihen liittyy äitiyteen liittyvä tarina... toivottavasti ei tunnu liian henkilökohtaiselta. Nimittäin silloin kun meidän ensimmäinen tyttö syntyi pian 14 vuotta sitten, mulla oli imetyksen tueksi sellainen unelmien "euforiamielikuva", jolla sain maidonherumisrefleksin toimimaan. Laitoin silmät kiinni, hengitin kymmenen kertaan syvään, ja näin mielessäni avaran valoisan huoneen, johon auringon säteet siivilöityivät kauniisti ohuiden verhojen läpi. Verhot lepattivat rauhallisesti tuulessa. Ensimmäisenä kesänä uudessa kodissa juniorin ollessa pieni vauva joku kerta oivalsin, että tämän huoneen näkymähän oli täysin sama kuin mielikuvissani vuosia aikaisemmin!
Tämä haaste on alunperin lähtenyt Kotila-blogista , ja se alunperin kuului näin:
Ota
valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin
liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai
yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
-
Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa
linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.
- Have fun!
- Have fun!
Toivottavasti haaste ei näitä blogeja ole vielä tavoittanut. Haastan mukaan seuraavat blogit:
Toivottavasti tartutte haasteeseen!
Vielä on tämä päivä aikaa osallistua arvontaan, jonka tulokset julistan sitten sunnuntaina, jotta saan paketin hetimmiten maanantaina postiin, eli mukaan vaan! Nyt kun se syksy päättikin tulla kertarysäyksellä niin toivon, että siellä suunnalla, jonne arpa osuu, ei ole vielä maa ihan roudassa. Uskossa siis mennään, että sipulien istutuspäiviä on vielä monta ennen joulua:)
Rantouttavaa syysviikonloppua teille kaikille!
XXX
VillaVaahtokarkki
Mielenkiinoiset kuvakulmat ja tuo tapetti on kaunis. Tuo ruskea peilipiironki on niin tutun näköinen kun omassa makuuhuoneessa on samalainen.
VastaaPoistaOikein mukavaa viikonloppua sinne kauniiseen taloon.
Kiito mummeli- Tuo peilipiironki on yksi lempparihuonekaluistani, koska sain sen mieheltäni 5-vuotishäälahjaksi:) Mukavaa uutta viikkoa sinulle!
PoistaMinun syntymäkodissani myös on samanlainen peilipiironki. Teidän koti on kyllä niin kaunis, sekä sisältä, että ulkoa ja todella rauhallisen oloinen, upea. Mukavaa viikonloppua! Tepa Seinäjoelta
VastaaPoistaKiitos Tepa - jotenkin kiva ajatella, että hyvin tehdyt huonekalut säilyvät sukupolvelta toiselle. Tuokin piironki kaipaisi kyllä jo pientä kunnostusta, mutta sen näkemää elämää ei tietysti kuvista näe. Ihanaa uutta viikkoa sinulle!
PoistaKaunis on tapetti. Ihana tuo muisto mielenmaisemasta, joka sittemmin on tullut sulle todeksi. Ihan selvästi olet kulkenut kohti unelmaasi. Näinhän ne alitajuiset haaveet useinkin muuttuvat oikeiksi :). Kannattaa siis haaveilla ja mielikuvitella...
VastaaPoistaKiitos Nainen Talossa - yleensäkin alitajuiset haaveet ja niiden toteutuminen tuntuvat parhaimmalta, kun tietää, ettei ole juossut minkään aktiivisen pakkomielteensä perässä. Mielikuvittelu ja haaveilu siis kannatta:) Iloa viikkoosi!
PoistaKiitos haasteesta! Taidanpa tarttua toimeen, vaikka kotini on kyllä jo aika monesta kuvakulmasta nähty. :)
VastaaPoistaIhana kuulla, että haave muuttui todeksi!
Kiva Tuire, jos lähdet haasteeseen mukaan:) Mukavaa uutta viikkoa ja nähdään taas pian!
PoistaKiitos ihanista tunnelmakuvista, kauniit nuo tuolit ja hienoa että kulkevat suvussa :) mukavaa viikonlopun jatkoa teille sinne.
VastaaPoistaKiitos Sarppu - nuo tuolit tuovat sellaista kivaa kotoisaa mummolameininkiä muuten vielä aika uuteen taloon:) Mukavaa uutta viikkoa sinne!
Poistamukava haaste..on teillä upeen näköstä.
VastaaPoistaKiitos mehtäemäntä ja ilomielin haastan vielä sinutkin mukaan, jos vain innostut:) Mukavaa uutta viikkoa sinulle!
PoistaKiva kun jätit viestin blogiini, niin osasin tulla tänne vastavierailulle :) Teillä on kyllä kaunis koti! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoista