Koti Katri Lehtolan kuvin 1/2

Kuva: Katri Lehtola

Ilona Pietiläinen ja Katri Lehtola tekivät toukokuussa jutun kodistamme Kodinrakentaja-lehteen, joka löytyikin jo heinä-elokuun lehtihyllystä. Lupailin aiemmin laittaa Katrin kuvia tänne blogiin, ja tässä niitä tulee ensimmäinen erä. Katso vain kuvat ja fiilistele, jos et halua lukea tarinoita kuvien takaa!

Kuva: Katri Lehtola

 

Kuvia katsellessa tulee itselleni hyvä mieli. Takana oli älyttömän hektinen kaksi viikkoinen pergolan rakentamisineen ja pikkuprinsessan 1-vuotissynttärijuhlineen (yli kymmenen yövierasta mukaan lukien). Voitte varmaan vaan arvata, mikä homma oli saada paikat kuvauskuntoon, kun intensiivisesti oltiin tehty töitä ulkona pergolaa rakentaen, ja sisällä ei oltu siivon eteen ehditty laittaa tikkuakaan ristiin. Suuret kiitokset Panulle ja Netalle, jotka ehditte tulla viime hädässä auttamaan pihan siivouksessa, sekä Raimolle, Leenalle, siskon perheelle ja veljille aiemmasta avusta! 

Jotenkin sitä miettii, että eikö sitä vaan osaa suhtautua tällaisen jutun tekoon tarpeellisella vakavuudella, vai mistä se johtuu, kun ei osaa ajoissa miettiä siivousta, "stailausta" tai mitä päälleen laittaisi, vaan puuhailee ihan jotain muuta, ja päättää aloittaa vielä uuden projektin  just kuvauksia ennen. Kai se on vaan yleinen elämän asenne, etten niin jaksa murehtia, mitä päälleni pukisin tai suuhuni laittaisin, tai missä järjestyksessä ne tekisin... hyvinhän kaikki sujui siitä huolimatta, mitä sitä stressaamaan;)

 

Kuva: Katri Lehtola

Voin kertoa, että sama viime tingan kuvio toistui loppukesän kotikuvauksista, eli mitään en ollut oppinut kuvausvalmisteluiden organisoinnista, mut täällä asiat meneekin muun elämän ja projektien ehdoilla... Joku toinen saattaisi paneutua asiaan rauhassa päivä tai viikko tolkulla miettien tarkasti, että kaikilla on tukka hyvin, kello näkyy, statuskoodit on kohdallaan jne., mut ei vaan tällä huvikumpumeiningillä... ei yllä prioriteettilistan kärkeen;)

Kuva: Katri Lehtola

Edellisenä iltana tajusin, että meillähän ei ole sopivaa mattoa työhuoneeseen, kun toinen suurista valkoisista villamatoista oli mennyt pesussa pilalle. Miten saatoinkin unohtaa! No, silloin alkoi pikainen maton metsästys tulevaa tytön huonetta varten, mitä varten sain Espoon Mattokympistä pari mattoa kokeiltavaksi, eli suuret kiitokset sinne! (Tää ei ole mikään maksettu mainos tai yhteistyö). Matot näkyvät kuvissa milloin missäkin järjestyksessä.  Tuo vihreä näyttää näissä paljon kivemmalle, kuin itse ottamissani kuvissa viime viikon postauksessa, jossa samat matot olivat kokeiltavana uudelleen mukanaan violettikin matto. Ja lopulta saatiin myös sopiva matto päätettyä, eli tuon verran tuli stailattua viime tingassa noitten Reilun kaupan ruusujen kera.

Kuva: Katri Lehtola

 Juttuhan alkoi niin, että tämä emäntä avasi aamulla oven Ilonalle just sen näköisenä kuin olisi sängystä noussut (aamuyöllä alkanut migreeni oli pitänyt pedissä viimeisille minuuteille), ja päälle laitettiin just sitä, mitä kaapista löytyi. Kovasti yritin vielä ylipuhua, ettei mun tarttis näkyä kuvissa, mutta Ilona ja Katri saivat suostuteltua mut mukaan sittenkin. Kunhan sain viiden minuutin pikaehostukseni tehtyä... Päälleni löysin kaapista sentään vaahtokarkkimaisiin väreihin sopivan hempukan tunikan. Keskimäärin en ihan noin hempukoissa vaatteissa kulje, mutta näihin tunnelmiin toi vain sopi. Mitään itteni kuvaajaa musta ei ikinä tulis (eikä ole tarpeenkaan), kun en sellaiseen jaksa/halua, viitsi/ehdi aikaa käyttää, mutta kyllä tänne jonkun muun ottaman kuvan voin laittaa... Olen huomannut, että äidit näkyvät ylipäätään perheen arkikuvissa liian harvoin. Omasta äidistänikin olisin toivonut jäävän vähän enemmän kuvamateriaalia näin jälkeen päin katseltavaksi, että olisi ollut enemmän muisteltavaa... Eli sen puoleen musta ei ole niiden blogistien paheksujaksi, jotka itseään kuvaavat.  Tykkään, jos blogisti joskus vilahtelee lukemieni blogin kuvissa, niin ei tule ihan sellainen olo, että jotain satuhahmoa seurailen.

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

Kuva: Katri Lehtola

 Juniori veti ihan ylikierroksilla kumpanakin kuvauspäivänä. Siitä johtuen kuvissa punaiset posket ja hikinen tarhapöllön tukka (ei puhettakaan, että oltais minnekään kampaajalle keritty istuskelemaan, minä tai muut!)  Kuvia otettiin kahtena päivänä, koska ekana päivänä satoi ja sisäkuvienkin ottaminen jäi vielä keittiön osalta tekemättä. Toisena päivänä sentään mies tajus ottaa töistä vähän vapaata, etten ole ihan helisemässä koko ajan pienten kanssa. Mutta kuten huomaatte, lievän kaoottiset fiilikset eivät kuvissa näy, eli jälleen tuli taas tältä " medialukutaidon profeetalta" vähän lisää valoa noiden kuvien katseluun. Nauru johtuu varmasti juuri siitä helpotuksen tunteesta, että vaikka kaikki ei menekään niin kuin strömsössä, niin hauskaa silti oli!
Kiitokset päivästä Ilonalle ja Katrille!

Kuva: Katri Lehtola

Postauksen kaikki kuvat

Katri Lehtolan

Mukavaa uutta viikkoa kaikille ja muistakaahan vielä tuonne arvontaankin osallistua!
(Laitoin linkin vielä sivupalkkiin.)

XXX

VillaVaahtokarkki