Rippijuhlat

 

Vanhimman tyttömme sekä siskoni tytön yhteiset rippijuhlat vietettiin meillä pari viikkoa sitten. Ennen juhlia oli yhtä ja toista valmisteltavaa, ja oman jännitysmomenttinsa valmisteluiden viime hetkiin toi siskoni pojan moottoripyöräonnettomuus, jossa pojalta murtuivat kummatkin ranteet ja solisluu. Kiitollisena sai olla siitä, että kummipoikamme säilyi sentään hengissä! Siskoni perheestä pääsi siis vain osa juhlapäivänä paikalle.  Juhlapäivän aattoiltana minulle oli hyvä stressinpurkukeino karata keräämään tienvarresta niittykukkia ja tekaista niistä oveen kranssi.

 Vasemmalla feikki, oikealla aito. Jos totta puhutaan, inhoan tuota feikkiä: tekokukat eivät ole ollenkaan mun juttu, mutta ehkä tässäkin poikkeus vahvistaa vain säännön :).

Ensimmäisen juhlapäivän aamuna takapihan puistosyreenin (Tamelan kaunotar) oksat roikkuivat sateesta raskaina.

 Etupihan puolella 'Syringa Palibin' oli täydessä kukassaan.

 Pöydässä oli herkkuina mm. mummin lusikkaleipiä,

 takuuvarma joka juhlien herkuksi muodostunut Brita-kakku (ohje löytyy esim. täältä),

 sekä viime vuotisista kummipojan rippijuhlista tuttua valkosuklaamoussekakkua. (Lupaan laittaa sen ohjeen heti kun saan, kun joku sitä jo aiemmin kyseli. Kakku oli siis siskoni anopin tekemä).

 Omasta kullannupusta on kasvanut kaunis nuori neito. Mihin nämä vuodet ovatkaan näin nopeasti vierineet? Hurjaa ajatella, että olen itse naimisiin mennessäni ollut häntä vain viisi vuotta vanhempi... ihan teini siis... kääks, ei kai tässä miehen pidä vielä ruveta haulikkoa latailemaan tulevia kosijoita varten? hehe :).

Mekko-ompeluihin en tällä kertaa itse jaksanut ryhtyä ajan puutteen vuoksi sekä turhauduttuani täysin kangaskaupan huonolaatuisiin juhlapukukangasvalikoimiin. Jos itse siihen vaivaan ryhtyy, on kankaan oltava todellakin muuta kuin akryyliä. Ei sen puoleen, että budjettiakaan olisi nyt ollut kotimaisena pukua teettää loppukesän tulevan Amerikan reissun vuoksi (ikävä kyllä :(). Päätin siis uskaltautua kokeilemaan ystävän suosittelemana puvun tilaamista mittatilauksena suoraan täältä. Käsittämätöntä, että täydellisesti istuva erittäin laadukkaasti valmistettu ja huolellisesti vuoritettu puku oli kymmenessä päivässä kotiovella. Kengät ostin samasta paikasta tanssikenkäversioina, joilla kokemattoman korkokenkäilijän on helpompi astella. Teippasin vain pohjat, että voi ulkosallakin tepastella. Korkojen korkeuden sai itse valita.

 

Ensimmäisenä juhlapäivänä vieraita viihdytti erittäin kaunisääninen artisti Chelsea Moon esityksellään. Kyseisen laulajan tuotantoon voit tutustua täällä, suosittelen! :)

Toisen juhlapäivän iltana kaunokainen jaksoi vielä pyörähdellä ilta-auringossa äipän räpsiessä about ne yli 300 kuvaa. Tänne sain laittaa tällaisia hieman anonyymimpiä otoksia tyttöni luvalla. Vieraiden levittyessä pihamaalle kahvittelemaan minulla oli mahdollisuus kaivaa viuluni pitkästä aikaa naftalista extempore, ja pitää pientä kahvikonserttia kouluajan luottosäestäjäni kanssa. Iän tuoma tulkinnan kypsyys taisi tällä kertaa korvata tämän artistin tekniset puutteet ;). Kiitos ystäväni Liisa, oli niin mukavaa musisoida jälleen yhdessä vuosien jälkeen!

Suuret kiitokset vielä kaikille paikalla olleille juhlavieraille ja teille, jotka huomioitte muulla tavoin päivänsankarittarien juhlapäivän!
Kauneutta ja lämpöä viikonloppuunne toivottelen!


***
Mari