Kevättä olohuoneessa

Keskiviikon kevättervehdys! Pieniä sisustuspähkäilyjä olis tarjolla niistä kiinnostuneille, koska se on teidän kanssa niin kivaa.

  Talven aikana siirsin olohuoneesta kirjahyllyn kellarikerrokseen ja tytön huoneesta valkoinen lipasto siirtyi takaisin olkkarin puolelle.  Tämä kuva on räpsäisty sen kummemmin asetteluja miettimättä ja nurkkaan jäi edelleen ehkä vähän turhaksi esineeksi tuo jalkalamppu. (Lamppu oli muuten kympin hankinta Ikean löytönurkasta). Huoneessa on ollut joulun jäljiltä verhoina vain nuo valkoiset silkkiverhot, jotka tuossa ylemmässä  kuvassa ovat tuossa verhotangon keskiosassa. Huoneen toinen ikkuna, jota ei tässä nyt näy, on ollut kokonaan ilman sivuverhoja. Ehkä vaihdan nuo syyspuolen verhojärjestelyt takaisin kuitenkin paikoilleen. Valkoiset verhot keskellä huonetta näyttävät jotenkin valoisammilta ja kokonaisuus on liian valju ilman väriä, vai mitä mieltä olette? Tuon matonkin voisi pian siirtää takan eteen, kun se on ollut talviajan takan tuhkia paossa tuolla huoneen toisessa päässä. Kummasti matto tuo kodikkuutta tilaan tuossa huoneen keskellä.

Vasen kuva on otettu loppukesästä, jolloin kirjahylly oli vielä paikoillaan. Näyttääkö nurkka teistä liian tukkoiselta, vai roudasinko sen sittenkin turhaan kellarikerrokseen? Toisaalta vaihtoehtona olisi ollut viedä tuo valkoinen kirjoituslipasto sinne, mutta se ei olisi ollenkaan sopinut kellarikerroksen  muuhun tunnelmaan. Niitä tunnelmia en ole edelleenkään täällä sen kumemmin vilautellut, kun on ollut joitakin sisustuksellisia juttuja siellä vieläkin niin pahasti kesken.  Tilassa on mm. se vanha funkkissenkki, joka odottaa kohtaloaan...

Näitä kuvia katsellessa tuo kirjahylly ei näytä ollenkaan niin hyökkäävälle tuolla nurkassa kuin miltä se talviaikaan näytti tummien verhojen kanssa. Silloin tuo nurkkaus oli jotenkin aivan tukossa, etenkin alla olevasta kuvakulmasta katsottuna.

Nyt nurkassa on taas tuo "lipastoasetelma". Toinen korkea kirjahylly on olohuoneessa edelleen, mutta se jää vasemmalle seinälle pariovien viereen. Tai siis olen seissyt sen vieressä tätä kuvaa räpsäistessäni.

Sohvalla on kevään piristyksenä varsin maukkaita tyynyjä. Isompi tytöistä ompeli tuon jättimäisen jätskitötterön Tilda-kaavaa mukaillen. Minä taas ompelin mansikan.Vaahtokarkit taas kuuluvat tähän talomme jatkuvaan vaahtokarkki-vitsiin. Nämä tyynyt eivät kuulu olohuoneen vakituiseen sisustusrekvisiittaan, niin hauskoja kuin ovatkin, vaan ne ovat muumimökin somistuksia, josta sitten myöhemmin juttua lisää.

 Loppuun vielä vaahtokarkin vaaleanpunaisia kuvia pöydän kimpusta, jonne sekaan leikkasin Katin ja Kallen perheen nimikkokirsikkapuun oksia muutaman. Odotan innolla puun ensimmäistä kukintaa, joka silmujen perusteella vaikuttaa lupaavalta. Toivottavasti Kati ja Kalle tyttöineen pääsevät kukintaa todistamaan.

 

 

  

Ruusu ja kirsikankukka. Sama kuvakulma eri tarkennuksilla.

Tällaisia juttuja tällä kertaa. Elämä siis hymyilee, kun jaksaa tällaisia sisustamisen viilauksia ja hömpötyksiä miettiä:)

Toivotan vielä tervetulleeksi kaikki uudet lukijat, ja erityiskiitokset niille blogeille, joiden blogilistojen kautta tänne uusia lukijoita löytää silloinkin, jos harmikseni en itse ole voinut blogeissa seikkailla ja aikaa viettää niin paljon kuin haluaisin.

Toivon teille kaikille lukijoille kevään iloa loppuviikkoon!

 ***

Villa Vaahtokarkin Mari

P.S. Tajusin juuri, että olen pian blogitaipaleesta ja ihanasta seurastanne saanut nauttia kaksi vuotta, sillä huomenna on blogini 2-vuotissynttärit! Pitääpä kehitellä pikapuoliin jokin arvonta sen kunniaksi, koska niin kiitollinen seurastanne olen:). Mun lupaamani raksaniksi-kirjoitukset vielä hautuu, joten katsotaan tuleeko ne, vai se arvonta ensin...