Joulun aikaa, taikaa ja jälkitunnelmia

Joulu tuli ja meni, enkä koneelle ehtinyt istuskelemaan edes hyvää joulua toivottelemaan. Tulin tänne blogin puolelle viimeinkin päivittämään joulun tunnelmista, koska niin moni blogistaniassa siirtyy heti joulun jälkeen kevättunnelmiin, eikä tällaisen myöhäisfiilistelijän kuvia kukaan varmaan jaksa katsella enää uuden vuoden jälkeen :). Huomaan käyväni hitaalla ja nauttivani eri vuodenajoista juhlineen aina niin pitkään kuin mahdollista. Siksi täällä joulukin riisutaan  perinteiden mukaan vasta loppiaisena. Tai suurimmat punaisuudet saattavat lähteä jo vähän aikaisemmin. 

Villa Vaahtokarkki täyttyi aaton aattona meille rakkaista ihmisistä. Vaikka omassa perheessäkin on jo kuusi henkeä, niin jotenkin silti kaipaan isovanhempia, veljiä ja siskon perhettä lapsineen joulun viettoon, jos vain heidän on mahdollista tänne tulla. Kokonaisvahvuus joulunviettäjistä oli aattona 16 henkeä ja joulupäivänä 18 henkeä, joista lapsia puolet, eli vilskettä riitti. Ruokapöytä siirrettiin olohuoneen puolelle ja koko juhlaväki mahtui kerrankin saman pöydän ääreen. Aaton aattona viimeistelysiivous sujui hetkessä yhteisvoimin, ja muutenkin valmistelut joulupäivällisineen hoituvat yhdessä. Turha kuvitellakaan, että täällä emäntä hikihatussa ja mieli kireänä yksin raataisi. Sellaiseen ei jouluna energiaa kannata liiemmin tuhlata. Aika hyvin jokainen löytää jo paikkansa ja tehtävänsä, kun yhteen kokoonnutaan. Minä listaan tehtäviä, jotka yleensä velipoika osaa kätevästi delegoida eteen päin.  Kyllä silti tuli vähän sellainen olo, että olisi ollut hyvä, jos lista olisi ollut vähän lyhyempi:)

 

 

Sain joulun alla Mopin kotona -blogin Sannalta mukavan haasteen vastailla viiteen kysymykseen joulun ajasta ja juhlan taiasta. Koneeni kenkkuilun vuoksi kuvien lataamiseen ja saamiseen tänne blogiin menee vain niin hirveästi aikaa, etten harmikseni ehtinyt haasteeseen joulun alla vastata. Siispä vastailen kysymyksiin imperfekti-muodossa niin hyvin kuin pystyn kuvien lomassa. Muuten taitaa haasteen eteen päin laittaminen jäädä, koska joulun aika on jo tältä vuodelta ohi. Samoin on ollut erääseen aiemmin Anulta saamaani tunnustukseen liittyviin kysymyksiinkin jäänyt vielä vastaamatta, joten vastailen niihin tuolla postauksen lopussa. Kiitos Sannalle ja Anulle haasteesta ja tunnustuksesta!

 Sannan antamassa haasteessa piti kuvailla kuvin ja sanoin, miltä joulu tänä vuonna tulisi näyttämään. Tässä postauksessa näette joitakin kuvia, miltä joulu näytti. Mikähän siinä onkin, että kameran kanssa hääräämiseen ei oikein saa keskityttyä, kun aina jollakin juhlaväestä on jo kärsivällisyys kortilla siinä pisteessä, kun kaivan kamerani esiin. Siksi tulee hätäisesti häärittyä ja räpsittyä sen verran kuvia kuin ehtii. Esimerkiksi juhlakattauksesta jäi vielä monta ihanaa yksityiskohtaa (esimerkiksi siskoni ihanien joululautasten kuvioinnit) kuvaamatta. Joo tiedän... tietysti se ideaalitilanteessa menisi niin, että päivälliskattaus olisi valmiina jo heti, kun aamupalapuurot on korjattu pöydästä pois :). No, kyllä niitä kuvia silti tänne aikamoinen pläjäys kertyi, koska blogini on enemmän tällainen muistojen kuvakansio kuin reaaliaikainen päiväkirja.

 

 

Haasteen viidennessä kysymyksessä kysyttiin tämän joulun trendijuttua sisustuksessa/koristelussa. Musta ja valkoinen vaikuttivat olevan monessa kodissa tämän joulun trendi. Itse en juuri sisustele trendien mukaan, koska tykkään enemmän ajattomista perinteistä, mutta omana juttunani ovat olleet tänä jouluna punaiset ruusut, havut ja lumihiutaleet. Ja voivathan omat jutut osoittautua joskus tuurilla hyvinkin trendikkäiksi :). Myös kaikki muut aidot luonnonmateriaalit miellyttävät, koska inhoan pääsääntöisesti kaikkea muovista. Tässäkin tietysti poikkeus vahvistaa säännön, nimittäin haasteen mukaisena helppona DIY-lahjaideana ehdotan laminoituja lumihiutaleita joulukuusenkoristeiksi. Niissä muovi ei haittaa silmääni oikeastaan ollenkaan, vaan saa kuusenkynttilöiden tai auringonvalon heijastumaan kauniisti. Paperiksi soveltuu hyvin tulostuspaperi. Silkkipaperista tehdyt hiutaleet eivät erotu kuusen oksilta mielestäni yhtä kauniisti. Jos ei ole laminointikonetta (joita esim. Lidl myy syksyisin varsin huokeaan hintaan) voi käyttää myös kontaktimuovia sen tilalla. Lumihiutaleiden leikkely on joulun alla meditatiivista puuhaa.

Yhtenä "trendinäni" pidän vuodesta toiseen lasista valmistettuja kuusenkoristeita, ja varsinainen perinne itselleni on tullut siitä, että otan aaton aattona itselleni pienen irtioton kotitouhusta ja käyn stokkan koriteosastolla hakemassa muutaman koristeen lisää vielä puoleen hintaan. Haasteessa kysytty lempisisustuskauppa joulun alla lienee siis Stockmann. Myös Pentikistä löytää yleensä kauniita lasikoristeita. Joulukuusen höyhenköynnökset löysin pari vuotta sitten Sokokselta. Muovisiin kimalleköynnöksiin en jostain syystä ole koskaan syttynyt...

Lasten koristelemassa kuusessa on sekalainen seurakunta erilaisia, pääsääntöisesti punaisia ja valkoisia,  lasikoristeita sekä perinteinen suomenlippuköynnös.

Pikkuprinsessan adventtisukasta tuli hempeä nallekoriste.

Aikaisempina jouluina tyttöjen adventtisukista löytämiä koristeita. Ballerina on poikkeuksellisesti muovia.

Jouluisen kahvipöydän suklaisia herkkuja raikastavat juustokakut. Tänä vuonna kakut MrA. Minä keskityin vain päällysten laittamiseen. Ylläolevassa kakussa piparkakkupohja ja päällä mustikkaa, puolukkaa ja mustikkaglögikiille. Alla olevassa kakussa pohja kaurakekseista ja päällä mandariineja ja mangokiille. Harmillisesti unohdin laittaa hyytelösokerikerroksen ennen mangokiilteen laittoa, joten kakun juusto-osaa sekoittui kakun pintakerrokseen.

 

 

 

Kuusen alla asustelee joulukoristustemme toinen tonttu. Värikkään kuusenalusliinan olen ommellut jo opiskeluaikanani.

 

Tässä joulufiilistelyt tällä erää. Seuraavalla kerralla laitan kuvia projekteista, joita eksyin tekemään joulun alla silloin, kun ajan olisi voinut käyttää vaikkapa ihanan blogikalenterin tekoon tai kakkujen leipomiseen...tai vaikkapa toisten ihanien blogien lukemiseen. Vastaan vielä viikkoja sitten Anulta saamaani tunnustukseen liittyviin kysymyksiin. Tämän tunnustuksen saa tällä kerralla napata itselleen ihan kuka vain teistä ihanista lukijoistani!

Lempinumeroni: 7

Alkoholiton suosikkijuoma: kahvi

Lempieläin: hevonen

Facebook vai Twitter: toistaiseksi ei kumpikaan, koska päivittäinen itselleni asettama ruutuaika ei ole antanut siihen myöden. Olen sosiaalisen elämän hoitamisen suhteen siis toivottoman vanhanaikainen. Sopisin vissiin paremmin pullopostien vuosisadalle :) Haluan, että aikaa jää myös intohimojeni toteutukselle (ks. seuraava kohta), mikä ei vain toistaiseksi olisi mahdollista, jos istuisin ruudun ääressä enemmän.

Intohimo: kaikki käsityöt ja taiteilu kaikista mahdollisista materiaaleista

Suosikkiviikonpäivä: lauantai 

Lempikukka: tasapuolisesti hortensiat, ruusut, pionit ja syreenit

Lempiväri: Laura Ashleyn duck egg blue ja amethyst -sävyt

Ihania vuoden 2012 viimeisiä päiviä kaikille toivotellen

VillaVaahtokarkki