Yläkerran WC-kylppäristä oli raksa-ajalta huono kuva muistaakseni postauksessa `talo muuttokuntoon`. Otin nyt muutaman tuoreen kuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Kylpyamme on edelleen asentamatta, koska se sai MrA:n mukaan odottaa kunnes saunaosasto valmistuu kellarikerrokseen. Saunaan pääsimme siis vasta viime jouluna, koska siinä oli omat ehkä tavanomaista työläämmät näpertelynsä, joista lisää tuonnempana. Liian aikaisin hankittua kylpyammetta on siis säilytetty milloin missäkin jo ainakin kaksi vuotta. Nyt se majailee meidän parvekkeella. Pääsisinköhän kauan odottamaani vaahtokylpyyn vaikka jo ensi jouluna?...:)
Lastulevy on materiaali, josta ei mielestäni kannata maksaa liikaa. Allaskaapit ovat malliesimerkkejä lastulevytuotteista, joissa ihmisiä vedätetään ihan sumeilematta. En vain voi käsittää, että joku kehtaa pyytää lastulevyisestä tehtaalla massatuotetusta kantti kertaa kantti -allaskaapista esimerkiksi 1000-3000 e, vaikka olisi kuinka "disainia" ja korkeakiiltokalvopinnoitettua tai viilutettua ovea. Tietysti on kroisoksia, jotka haluavat tulla höynäytetyksi, eikä siinä mitään... Esimerkiksi meidän pöntön kanssa saman valmistajan sopiva allaskaappi (siis ilman allasta) olisi maksanut 1200 -2600 e mallista riippuen. Hohhoijaa... Siispä teimme seuraavanlaisen ratkaisun: allaskaappi on valmistettu itse massiivipalatammesta ja käsitelty hyvin vettä sietävällä Danish Oililla. Vähän on harmittanut, etten käsitellyt puuta jollakin vaalentavalla pigmentillä ennen Danish Oilin levittämistä, sillä puu on kellastunut parissa vuodessa toivomaani enemmän. Allaskaapin valmistamiseen kului useampi satanen, mutta puu on sentään puuta! Itse olin allaskaapin tekohetkellä viimeisilläni raskaana, etten nikkariverstaalle joutanut sahailemaan, niinpä MrA kävi palat piirustusteni mukaan sahailemassa ja oppi samalla käyttämään isoja työstökoneita:)
Tyylillisesti olen miksailija, joka leikittelee väreillä. Haen yleisesti ottaen selkeälinjaisuuden ja krumeluurin tasapainoa. Liian minimalistinen ympäristö saa minut tuntemaan oloni siltä, kuin olisin julkisessa tilassa, liian krumeluurissa ympäristössä taas tukahdun virikeähkyyn. Sisustamista ei mielestäni saa ottaa turhan vakavasti, vaan siihen on suhtauduttava pilke silmäkulmassa. En siis ole tyylifundamentalisti: tykkään kun tilassa eri tyylit käyvät vuoropuhelua keskenään. Maaseudun rauhassa viihdyn runsaamman sisustustyylin ympäröimänä, kaupungin melskeessä taas selkeälinjaisuus rauhottaa. Tällä hetkellä koen asuvani kaupungissa, mutta kuitenkin maalla, mikä on ihana yhdistelmä. Materiaaleissa pyrin suosimaan luonnonmateriaaleja mahdollisimman pitkälle. Jos en saa ostamalla sitä, mitä etsin, teen sen vaikka itse.
Halusin pitää talomme kylpyhuoneet peruskalustukseltaan selkeälinjaisina. Jos iskee taas viehtymys minimalistisempaan tyyliin, se on helppo toteuttaa. Nyt voi rönsyillä romanttisempaan suuntaa pienillä yksityiskohdilla.
Kylpyvaahtopullo odottaa korkkaamista:)
Yksi bloggaamiseen liittyvä juttu,
jossa en ole vielä osannut linjaani päättää, liittyy kuvissa olevien
tuotetietojen mainitsemiseen. Tuotetietojen mainitseminen kuuluu
sisustuslehtien `genreen´ ja ilmeisesti myös vahän rakennus- ja
sisustusblogienkin tyyliin. Tähän mennessä olen joitakin tuotetietoja
maininnutkin. Jokin siinä silti tuntuu minua tällä hetkellä häiritsevän.
Liekö se, että tiedän joidenkin pitävän tuotetietojen luettelointia
pelkkänä elintason esittelynä ja ärsyyntyvän siitä. Tietysti niinkin voi
ajatella, varsinkin jos mainitaan vain kalliit brändit. Toisaalta
kuitenkin esim. taloaan rakentavia tuotetiedot ostopaikkoineen saattavat
kovastikin kiinnostaa. Toisia taas tuotetiedot eivät kiinnosta
pätkääkään, kun taas toisille ne aiheuttavat juuri tänään Hesarissa
mainittua `keeping up with the Joneses`-ilmiötä. Itse en oikein vielä
tiedä, mitä asiasta ajattelisin, koska sitä voi tarkastella niin monesta
eri näkökulmasta...kysynpä siis teiltä lukijat: haluatteko, että
mainitsen jatkossa tuotetietoja vai esittelenkö kuvat vain tunnelman ja
inspiraation lähteinä? Se on tietysti selvä, ettei kaikkia voi
miellyttää. Mieluiten mainitsen pienten tuottajien esim. käsin tehtyjen
juttujen tuotetietoja, mutta suuret valmistajat ja brändit pystyvät
mainoksistaan jo maksamaan. Hannis pohti tätä dilemmaa viime maaliskuussa omassa blogissaan. Nannalla
taas on mielestäni oikein hyvänä periaatteena esitellä yleensä vain
noin kympin maksaneita hankintoja. Toisaalta hyväksi havaittua tuotetta
suosittelee mielellään muillekin. Tulkaa siis ihmeessä ilmaisemaan
näkemyksenne tuotetietoasiasta kommenttiboksiin, niin oma näkökulmanikin
laajenee, ja ehkä saan selkiytettyä päässäni, minkä linjan jatkossa
otan. Nyt en siis tuotetietoja erityisemmin mainitse, mutta toki kerron
vaikka kommenttiboksissa, jos joku niistä kiinnostuu.
|
Kommentoin tuohon tuotetietojen lisäämiseen...Minua häiritsisi ne keskellä teksiä olevat tuotetiedot ja -listat. Joskus olen nähnyt listan aivan postauksen lopussa niille, joita kiinnostaa. Myös kommenteissa vastaaminen on kai ihan riittävää. Linkkejä voisi myös laittaa, jos tuotteella on sivu mihin linkata. Monia on makuja, mutta minusta mitä huomaamattomampi tuotetietolista, sitä parempi.
VastaaPoistaHenna Maria kiitos hyvästä kommentista. Tosiaan itselleni tuntuu kieltämättä hieman vieraalta alkaa järjestelmällisesti luetteloida tavaroiden tuotemerkkejä, kun se ei silti sisustusjutuissa ole mielestäni se pointti. Tunnelman ja tyylin voi luoda niin
VastaaPoistamonella eri tapaa ja eri hinnalla. Kallistun tuohon linkittämiseen ja siihen, että kiinnostuneet tarvittaessa kysyvät. Tuotemerkkien erillinen maininta olkoon edelleen sisustuslehtien heiniä...