Parin viikon projektit

Nyt voisi sanoa, että talomme ensimmäinen pintaremontti on tehty. Työhuone on muuttunut vanhimman tytön huoneeksi parin viime viikon aikana. Seinään laitoin tapettia ja takaseinän maalasin, kun sinne oli tullut joitain näkyvämpiä jälkiä. Muuten seinien sävy sopi sellaisenaan hyvin tapettiin, ettei tarvinnut koko huonetta maalata uudelleen. E pääsi muuttamaan sinne jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua viime viikolla, mutta edelleen on joitakin juttuja kesken. Matto vielä puuttuu ja sänkybaldagiinin teko on juuri työn alla. Laitan sitten joskus kuvia ihan valmiista huoneesta.

 

Tapetti ( Laura Ashleyn Summer Palace/ dug egg) tuli valittua oikeastaan työhuoneessa olleiden kesäverhojen perusteella. Onneksi sopivat tytön tyyliin. Tyyliltään hän on selkeästi romantikko.


Parhaat leikit remontin keskellä syntyy yksinkertaisista materiaaleista.


MrA:n ruiskumaalaamo toimi erittäin tehokkaasti. Jossain postauksessa totesin, että tehokkuus on joissakin tapauksissa ahneutta (esim. ihmissuhdetyössä), mutta remonttihommissa se on silkkaa järkevyyttä. Vanha maalipinta hiottiin vain rikki ja päälle uutta maalia. Mielestäni on ihan turhaa touhua lähteä kaikkia maalikerroksia poistamaan. Ne ovat nyt tuolla alla tallessa, jos joskus haluaa palauttaa jonkun aikaisemman värin kaappiin uudelleen. Tuo Boschin maaliruiskun hinta on kyllä todella monta kertaa saatu jo takaisin erinäisillä maalausprojekteilla, eli suosittelen!

 Klaffilipasto sai uuden maalin pintaansa...

Samoin kaappi. Vetimet vielä asentamatta. Tyylihuonekaluihin ja moderneihin huonekaluihin mielestäni ruiskumaalaus on ihan ok. Talonpoikaishuonekaluissa pitää ehdottomasti näkyä pensselin jälki perinnemaalissa.

Myös pieni pöytä, kuten myös sänky saivat uuden maalin pintaansa. Valkoisen sävynä Sadolinin maailman värit -kartan Monaco pehmeä. Takaseinässä saman värikartan Kenia vaalea, jota on myös yläkerran makuuhuoneemme seinissä. Kumpikin sävyistä taittaa hieman beigeen, eli eivät näytä liian kelmeiltä, likaisilta tai tunkkaisilta. Antavat huoneeseen sopivasti valoa, koska loppupäivän huone on varjon puolella.

Joo, näette ihan oikein. Hullu tempaus otti tuulta alleen ja epäilemättä käryt lensi naapurin suuntaan (pahoitteluni), mutta piano on nyt valkoinen. Purkkitolkulla suhumaalia, mutta ei kaduta pätkääkään. Suurempi ongelma olisi ollut nimittäin päästä vanhasta rumasta pianosta eroon. Voin tehdä lopputuloksesta vielä joskus oman postauksensa, mutta älkää nyt todellakaan suin päin tästä inspiroituneena lähtekö steinwaytanne maalaamaan. Mieluusti vähän ohjeistan;)

Takaterassin spraynhuuruinen "ruiskumaalaamo".

Ja vihdoinkin on muumimökin katon reunalistatkin paikoillaan. Uskomaton säätäminen siinä olikin, että alunperin sateessa nopeasti asennettujen kattopalojen reunat sain suoristettua suurinpiirtein samalle tasolle. MrA ei tälläisiin säätöihin ryhdy, mutta tuli pitelemään listoja, kun ammuin ne naulaimella kiinni.

Loppuun vielä sen verran, että siunattuja olkoon yllätysvieraat! Puolen tunnin varoitusaika sopii meille oikein mainiosti. Käsittämätöntä kuinka tehokkaasti olohuonekin järjestyi rempan jälkeisestä loppusälästä, kun ystävät ilmoittivat tulostaan. Kaiken projektin keskellä sitä muuten erakoituisi ihan omaan pihapiiriin vaan puuhastelemaan, kun itselle ei silloin tule mieleen kutsua ketään kylään. Kutsukaa ystävät hyvät silloin itse itsenne ihan extempore. Meille se sopii! 

Täällä on ollut pari päivää nyt todella rauhallista, koska juniori lähti yllätysvieraidemme mukana yhtä extempore mummolaan. Tämä tyttötalon rauhallisuus on iltapäivällä taas tipotiessään, kun pikkumies saapuu mummin ja vaarin kera tänään kotiin... Ikävä hänen energistä olemustaan ja hauskoja juttujaan on jo ollut! 

Viikonlopuksi tiedossa viimeisiä nosturihommia ainakin toistaiseksi moneen vuoteen. Nyt toivotan ihanaa viikonloppua teille kaikille.

XXX

VillaVaahtokarkki

 

Kesän violetteja ja vitsaus

Alkukesästä etuterassin hortensia oli tämän näköinen.

 

Kesä on tehnyt tehtävänsä ja elokuun puolella istutus on muuttunut syksyn sävyihin. Muratit ovat venyneet pituutta ja uusia kukintoja on muodostamassa. Orvokitkin urheasti kurkistelevat lehvästön seasta. Mielenkiintoista nähdä, ehtivätkö hortensiat vielä uuteen kukkaan asti ja minkäväriseen sellaiseen.

Pieni syreenipuu `Palibin ` kukki kauniisti vaalean liloin kukin. Nyt sitä riivaa muuan vitsaus :(, josta postauksen lopussa lisää.


Etuterassin oikean puolen kukkapenkissä violettina on loistosalvia. Vieressä kukki aprikoosin värinen tarhakurjenmiekka `Beverly Sills` ensimmäistä kertaa. Tehokkaat vastavärit.

Polun oikealla puolella jalosyreenipenkissä odotin keväällä kovasti Moskovan kaunottaren ensimmäistä kukintaa ´Mme Lemoinen´ vieressä. Petyin pikkuisen ( tai aika paljonkin), koska puska paljastuikin toiseksi Ludvig Späthiksi. Ärsyttävä sukupuolen vaihdos. Mutta kaunis se silti on. Nyt niitä kasvaa sitten kaksi puskaa jalosyreenipenkissä. Pitänee ottaa yhteyttä taimistoon, josko asian saisi vielä korjattua...
Mme Lemoinen ja Späthin väliin olin kuopannut vähän mitern sattuu MrA:n Hollannista tuomat jättilaukat (allium), jotka uskollisesti taas ponnistivat korkeuksiin.









Toukokuun violettia/ lilaa olivat myös tarhakylmänkukat takapihalle vievän polun kaarteessa.

Polku johdattelee pergolalle ensimmäistä kertaa keväällä kukkineen `Lady Lavenderin `ohi. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kukkien kaunis sävy parhaiten. Kukkien vanhetessa sävy haalenee.


´Lady Lavender`
 
Aika pienestä puskasta on siis vielä kyse.






Lammen reunassa sai ihailla siperiankurjenmiekka `Dance Ballerina Dancea` jo toistamiseen.

Pergolan viereen perustetun istutuspenkin reunalle jäivät mustaherukoiden pois siirtämisen jälkeen paanpeitekasvi Thymus `Pink Chintz` (Mikä tuo onkaan suomeksi?). Ehkäpä se leviää tuosta sopivasti ajan kanssa tyhjiin kohtiin, jotka jäivät siirretyn karhunvatukkaköynnöksen (Rubus Black Satin) sekä istuttamani viiniköynnös `Jubileinaja Novgorodan`ympärille. Lisäksi istutin penkkiin yhden säleikkövilliviinin. Pari daaliaa saivat myös penkistä vuokrapaikat kesän ajaksi, eli melkoiseksi sillisalaatiksi menee. Aika karulta pergolan köynnössäleiköt vielä vaikuttavat varsinkin tuossa alkukesästä otetussa kuvassa. Tänä kesänä ei ole ollut vielä puhettakaan, että niistä saisi varjoa pään päälle.  Ehkä näin syksyn tullen kuoppaan joukkoon vielä jonkun kärhön, jos löydän jonkun sopivan ohutjuurisen yksilön. Sille kohdalle kun ei pysty kovinkaan syvää kuoppaa kaivamaan. Lumikärhö voisi olla ihana.

 

Tietenkin kesän violettia oli vielä muumimökin kukkalaatikon orvokeissa. Nyt ne ovat enää muisto vain, kun helteet tekivät tehtävänsä loman aikana.

Ja sitten siihen kurjaakin kurjempaan vitsaukseen, joka koettelee pikku syreenipuuta, sekä tänään huomasin, että sen lisäksi myös muita syreenejä etupihan kukkapenkeissä. Sekä mirrinminttua, loistosalviaa ja myskimalvaa... nimittäin kukkapenkkiini on tehnyt invaasion inhottavat heinäsirkat! Ötökkäkammoiset älkää katsoko enempää...

Mistä lienee Madagaskarilta tänne pölähtäneet... lehden alapinnalla eri kehitysvaiheessa olevia yksilöitä.

Itse asiassa vitsaus taisi iskeä jo viime syksynä toisen puolen pikkusyreeniin, sillä se ei lähtenyt keväällä enää kasvuun. Jouduin katkaisemaan sen kokonaan pois. Luulin silloin, että asialla olisivat olleet vihannespunkit, koska puussa oli myös seittimäistä harsoa. Ehkä ne kuitenkin olivat näitä samoja sirkkoja...

Epäilen, että sirkat ovat peräisin läheisen kallion heinikosta, jonka aurinko ja helteet ovat pahasti kuivattaneet, ja jonka suunnasta yleensä tuulee juuri etupihan kukkapenkkien suuntaan. Muina kesinä sieltä on kuulunut elokuussa voimakas sirkkojen konsertti. Onko kellään mitään kikkakolmosta, millä noista vihulaisista pääsee eroon?  Loistosalviat ja mirrinmintut jo saksin muovipussiin ja syreenien pahimmin saastuneita lehtiä nypin pois sekä toluttelin noita kehitysvaiheessa olevia yksilöitä lehtien alapinnoilta...aaaargh! Mä en halua, että ne valtaa koko tontin. Kiitos jo kaikista neuvoista, jos teillä niitä on!
Ja sitten vielä voisin ottaa vastaan ehdotuksia, mitä istuttaisin kuolleen syreenipuun tilalle tuhon kukkapenkkiin. Kuva on otettu pohjoisen suunnasta. Kenties ikivihreä pallotuijapuu? Voisi olla kestävämpi varjossa kuin kukkivat lajikkeet, niin ihania kuin ne ovatkin...

Nyt kello on ties mitä, joten kai sitä on nukuttavakin. Hyvää yötä ja ihanaa viikonloppua!

XXX
VillaVaahtokarkki

Puutarhan kolmas kesä: ruusut Edelweiss ja Lady of Shalott

 

 

Ruusupenkissä ensimmäisenä avaa terälehtensä jaloruusu Edelweiss. Terveiset kuvien myötä lähetän Tanelille ja Satulle sekä lapsille, joilta saimme tämän kaunottaren tupaantuliaislahjana. Kiitokset kauniista kukkijasta! Juuri nyt ruusu tekee uusia versoja ja kenties ehtii kukkia vielä toistamiseen.

 

  

 Toisena kukinnan aloittaa Riittan nimikkoruusu ´Lady of Shalott´. Se on aprikoosin oranssi David Austin -ruusu, joka kukkii  pienen tauon kanssa pitkälle syksyyn. Juuri nyt on uusien nuppujen kasvattamisen aika. Terveiset Riittalle Englantiin!

 Viimeiseen kuvaan itse ihastuin eniten. Ruusu on vain niin kaunis!

Ruusuisia unelmia uuteen viikkoon!

VillaVaahtokarkki