lauantai 23. maaliskuuta 2013

Pikkuisten huoneessa

Päivittelen jälleen sitä samaa mitä monet muutkin, eli viikon nopeaa vierähtämistä. Piti keretä kylppäriäkin kuvailemaan, mutta helpompi oli ottaa kamera viikolla mukaan pienten huoneeseen kaiken touhuilun keskelle.
Yhtenä aamuna poika oli hakenut kaikki koristemunat alakerran omenapuunoksista ja päättänyt sijoittaa ne uudelleen. Sain ikuistettua kalsarisankarin (vai pitäisikö sanoa munamiehen) aamupuuhat. Samalla kuvailin huonetta muutenkin, kun en muutoksista ole tainnut erillistä raporttia vielä tänne tehdäkään. Edelleen on mietinnän alla olevia juttuja, jotka pitäisi toteuttaa, mutta nyt huone alkaa olla jo ihan viihtyisä. Aina ennen päiväunia pikkumies yrittää tinkiä äidiltä: "Vähän vielä kokkaillaan, ihan pikkusen vaan...". Seuraavaksi otan kuvia siitä, kun pikkuprinsessan sänky on paikalleen sijoitettuna. Siirsimme sen nimittäin eilen tuon puun kohtaan.
 




Koululeikeissä on oppikirjoina varsin tuoreita ja opetussuunnitelman mukaisia painoksia vuosilta 1957 ja 1962 ---  nimittäin äitini vanha aapinen ja isäni vanha uskonnon oppikirja. Aapisesta tosin puuttuu alkuperäinen kova etukansi. Kaikenlaisia aarteita sitä onkin kirjahyllyynsä joskus onnekseen säilönyt...


 


Ritarikatoksen huipulle ompelin viirin liehumaan. Viirin varressa ja katoksen kiinnityksessä hyödynsin mäkkäri-ilmapallon varsiosaa. Jos jotakuta kiinnostaa, voin kuvata tarkempiakin yksityiskohtia katoksen toteutuksesta. Päiväpeitto puuttuu sängystä edelleen.Viirinauhan ompelu on vielä kesken, samoin kuin ritarin oman vaakunan suunnittelu.
Tästä suunnasta katsottuna seinien lila sävy sopii mielestäni yllättävän hyvin pojan puoliskoon huoneesta, vaikka alunperin huone olikin mietitty vain tytölle. Pojan lelut ja leikkitila autoineen ovat pääosin kellarikerroksessa.
 
Huoneessa on molempien leikkejä varten pikkukeittiö, jonka tein isompien tyttöjen ollessa pieniä. Näissä aikaisemmin otetuissa kuvissa keittiö odotteli vielä uutta allasta. Alunperin altaana oli pieni valkoinen muovivati, joka hajosi rakennusaikana ja jollaisia ei enää ilmeisesti ole myynnissä. Keittiön ehdin uudistaa tähän muotoon jo ennen joulua, mutta kuvia en laittanut aikaisemmin, kun allas vielä puuttui.

 
Viime viikolla löysin sopivan metallisen kulhon, jota varten allasaukkoa piti suurentaa. Pikkumies oli ehtinyt kaivaa jostain timpurinkynän ja avuliaasti piirrellä omat aukkosuunnitelmansa tasoon. Harmittaa, kun menin omassa harmituksessani kumittamaan jäljet ennen kuin ehdin niitä ikuistaa (kynää oli meinaan paljon ja paksusti), mutta ylläolevassa kuvassa on vielä himmeät jäljet taiteilusta. Alla kuva ennen keittiön päivitystä.
Vanha väri oli kermaisen kellertävä, joka sopi silloisiin vanhan kotimme lastenhuoneen Nalle Puh -tapetteihin. Vanhin tyttömme E oli itse ne alle 2-vuotiaana valinnut. Osasi puhua silloin jo kuin ruuneperi, joten pystyi mieltymyksensä "nalle puh pateteista" selkeästi ilmaisemaan. Keittiön keltainen mäntytaso huusi itselleen pikaista päivitystä.


Keittiön yläkaapeissa on MrA:n vuosia sitten tuomia tuliaisposliineja isoille tytöille Bostonista. Pieni keltainen leikkikynttilä on säilynyt omista lapsuudenleikeistäni. Kaapin nupeiksi laitoin lapsekkaat nallet. Aikuisen makuun eivät tosiaankaan mitenkään tyylikkäät, mutta lastenkeittiö saa mielestäni ensisijaisesti näyttää lasten keittiöltä.

 
Keittiössä on isojen tyttöjen taikataikinaruuista jäljellä enää pari hassua joulutorttua. Pitäisi vissiin pienille tehdä uudet leipomukset ja ruuat. Tällä viikolla keittiössä on tehty pääsiäisvalmisteluja ihan oikeasta taikinasta... jota on kiva myös oikeasti syödä :).
 
 Pää- ja apukokki ahkerina.

 Huoneen "tyttömäisempi" puoli on tapettiseinustalla. Luku- ja leikkinurkkauksen katoksen verhoina ovat (yllätys yllätys)  Ikean Knoppa-lakanat.
 
Pieni pöytä ja tuoli ovat peräisin omasta lapsuudestani. Hoitotätini mies oli ammatiltaan vanginvartija ja kalusteet ovat aikoinaan saatu hänen kauttaan. Kalusto kaipaisi kovasti jo kunnostusta lähemmin tarkasteltuna. Ajattelin, että alkuperäisen taidokkaasti koristemaalatun ruusukuvion voisi toteuttaa uudelleen maalattuun pöytään tulostettuna siirtokuvana.

Keittiön vieressä oleva Ikean kellastunut mäntylipasto sai valkoisen maalin ylleen ennen viime joulua.

Maatuska-nukeista oranssi on kirpparilöytö, kaksi muuta ovat Venäjän matkoilta.
Iloinen myyräjuna on täältä.

Nukenrattaat löysin vanhimmalle tytölle vuosia sitten kirpputorilta. Olivat silloin sähkönsiniset ja kangas oli farkkua. Nykyiseen kankaaseen ompelin pätkät mummin nypläämää perintöpitsiä. Tulipa taas näitä kuvia laitettua... Sillä aikaa kun kone pyöritteli hitaasti kollaaseja kasaan, tajusin viimein hyödyntää ajan keittiönkaappeja siivoten:)

Nyt toivottelen leppoisaa lauantaita  --- täällä vielä vitsoja väännetään sunnuntain tourneeta varten.

XXX

VillaVaahtokarkki







22 kommenttia:

  1. Voi mieletön, miten upea huone! Kyllä siellä on mukava pystyttää jos jonkinmoiset leikit!
    Rentoa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Micu! Ihan rennosti suklaata syöden tää viikonloppu vierähti:)

      Poista
  2. Kiitos vekkuleista tunnelmista lasten maalimasta...Juu ihan vanhakin nuortuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lovviisa - Tuolla huoneessa ei kovinkaan otsa rypyssä leikitä, niin kyllähän siellä suorastaan nuortuu;)

      Poista
  3. Ihan mykistyneenä täällä istun ja ihailen! Siis oikeesti. Suloista ja lapset huomioon ottavaa sisustamista! Tosta ritarinkatoksesta näkisin mielelläni tarkempia kuvia toteuttamisvaiheesta.

    Aurinkoa päivääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sally! Sä katsot asioita jo ammattilaisen näkökulmasa, joten ihan kohteliaisuudelta tuntuu... Voin laittaa ritarikatoksen toteutuksesta kuvia, kun kerkeen - kiva jos kiinnostuit:)

      Poista
  4. On kyllä upea huone, ja en voi muuta kuin ihailla sitä kuinka taitava olet käsistäsi! Olisi kiva muuten tietää mistä ja miten tuo pikkukeittiö on rakennettu? -Jenna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenna ja kiva kun löysit kommentoimaan:) Keittiön ohjeet otin aikoinaan muistaakseni Tee se itse -lehdestä... Ties vaikka löytäisin sen ohjeen vielä jostain arkistoista, mut voisin laittaa ohjeita ja mittoja ihan ilman lehteäkin omaan postaukseen. Runko on 10mm paksua koivuvaneria ja aika suoraviivaista sahattavaa. Työtasona mäntyinen liimapuulevy. Tosin pikkusen itseäni häiritsee, ettei sirkkeli, jota silloin joskus käytin, ollut ihan tarkin mahdollinen, joten esim. ovipalat eivät ole täysin suorat.

      Poista
  5. Unelmien lastenhuone. Hieno keittiö ja kaikkea! Nuo vanhat koulukirjat ovat aarteita. Meiltäkin niitä löytyy tuomassa sisustukseen historian havinaa ja lapset niitä tykkäävät selata :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nainen Talossa! Jotenkin sitä tätä blogia kirjoittaessa itsekin on vasta havahtunut, kuinka paljon kaikenlaisia tarinoita sisutukseemme on vuosien aikana pujahtanut. Ehkä se liittyy siihen, että on perinyt pula-ajan mummoltaan yhtä ja toista mielenkiintoista juttua:)

      Poista
  6. voi miten ihana lastenhuone. meiän tytöllä on muovinen pikkukeittiö, enkä tykkää :( tuo teidän keittiö on kuin unelma, kelpaa kokata ;)
    muutenkin kivoja yksityiskohtia, ratkaisuja ja ideoita..
    meillä on haaveena ollut katokset, mutten vielä ole keksinyt miten, ja mihin ne laittaa. kiitos vinkeistä ;)
    mukavaa viikonloppua!!
    ~M~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Dagdrömmar! Kiva kuulla, että postauksesta jotain vinkkejä keksit. Mukavaa uutta viikkkoa!

      Poista
  7. Olipa ihana postaus ja ihana lastenhuone. Mistä olet löytänyt tuon ihanan vaaleanpuna-valkopalloisen maton?

    terv. uusi lukijasi Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina ja kun tulit kommentoimaan :) Vaaleanpunainen matto on Laura Ashleyltä. Tervetuloa myös lukijaksi!

      Poista
  8. Oih, ihana huone! Nautit selvästi yhteiselosta lasten kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi! Täytyy sanoa, että nautin kotona lasten kanssa olemisesta. Toki välillä tulee hetkiä (varsinkin jääräpäisen uhmaikäisen kanssa), jolloin ihan mielelläni karkaisin töihin, mutta ne on ihan normaaleja ohimeneviä tunteita, jotka eivät jää päälle, kun ne hyväksyy. Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

      Poista
  9. Katselin pinten huoneesta otettuja kuvia ja katseeni kiinnittyi siniseen pieneen pöytään ja tuoliin. Voi kun on tutun näköinen!! Onkohan mahdollista että olen leikkinyt samoilla kalusteilla 70-luvulla?? Onko ne siirtyneet Runosmäessä asunnosta toiseen vai tullut suoraan Kakolasta? Ihanat ovat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tämähän muuttui mielenkiintoiseksi... on hyvin todennäköistä, että olet samoilla kalusteilla leikkinyt. Olivatko Markku, Sirpa ja Sanna kavereitasi? Heillä nuo ovat ilmeisimmin ennen meille tuloa olleet. Siellä Runosmäessä asuin lapsuuteni ekat seitsemän vuotta ennen kuin muutimme Seinäjoelle, jossa kävin kouluni. Heti alkoi pää raksuttaa, kukahan siellä ruudun takana on. Laitahan mailia tulemaan, jos haluat sen paljastaa:) Iloa uuteen viikkoon!

      Poista
    2. Täällä Sanna :)

      Poista
    3. No sitähän minäkin:) Mietin jo kaikki naapuruston lapset läpi ja veikkailin myös Susannaa... Koskas Viktoria tulis tänne leikkimään?

      Poista
  10. Itselläni ei ole lapsia, mutta nyt näin ensi kertaa hienoimman lastenhuoneen ikinä!! niin virikkeellinen ja oivalluksia täynnä joista syntynyt satujen maa!! Uskomatonta! =)

    VastaaPoista
  11. Voi kiitos Mari! Tässähän ihan punastuu kehuista:) Ihanaa uutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista