Malibu Beach

 Kuvia sieltä, missä aurinko paistaa läpi vuoden...

Some photos from where the sun shines all the year...

Näkyykö maisemassa jotain tuttua?

Is there something familiar in this view?

Eksyimmekö Baywatch-sarjaan?

Did we get lost in Baywatch series?

No, siellähän itse David Hasselhoff!

Näkyikö muita Baywatch-tähtiä?

Ilman muuta siellä rantaviivan tuntumassa juoksi hidastetusti kolme naista hiukset hulmuten... mutta hetkinen... siellä taisikin olla menossa Myötähäpeä osa 2: Äippien Baywatch-parodia -kuvaukset meneillään. Ah että oli hauskaa niin meillä kuin epäilemättä muillakin touhua kauempaa seuranneilla... mutta sitä videoaineistoa en edelleenkään täällä julkaise, niin viihdyttävää kuin se epäilemättä olisikin ;). 

Hi, there is David Hasselhoff himself! ;)
Were there any other Baywatch stars?

Surely there were three women running in slow motion along the shoreline with their hair waveing... but wait a second... they were only filming "Shame on your mom part two: Baywatch parody" movie there. We had so fun! Apparently there were some others too that got a good laugh at watching what we were doing... but as entertaining as it would be to show you some shots here, I definitely don't do that ;).

Totta maar piti salskeita rantaleijonia pitkällä putkella vähän tsuumailla ;)

Certainly, I had to zoom a little bit to some young men and take a photo from long distance with my zoom lens, ha-ha ;).

 Eipä olisi hullumpaa katsella rantamaisemia tuollaisesta pienoisesta beach housesta.

It wouldn't be bad at all to look at the beach view from this kind of "little" beach house.

14-vuotias siskon tytär S päätti tehdä Coca Cola -mainoksen uusiksi.

My sister's 14-year-old daughter decided to make a new promo to Coca Cola.

Pullon piti olla tietysti aito lasinen. Kuka nyt edes kuvittelisi muovipullon sopivan tähän tunnelmaan?

Surely we needed a real glass bottle. Who would even think about using a plastic bottle here?

Varsin hyvin hän onnistui saamaan tälle maailmanlaajuiselle suuryhtiölle täältä blogistani ilmaista mainostilaa ;)

She managed to get some free ad space to this worldwide company in my blog pretty well ;).

 

Hyvää viikonloppua kaikille!

Have a nice weekend everybody!

♥♥♥

Kesäseikkailut osa 3/ Summer adventures part 3

Tarinan jatkaminen on nyt vaan takunnut aikataulusyistä, mutta jatketaan siitä huolimatta :)...
Arlandan lentokentälle jämähdimme, koska lento oli myöhässä. Alunperin jatkolennon Los Angelesiin piti lähteä klo 14.00. Lähtöaikaa siirrettiin useaan otteeseen, kunnes parin tunnin odottelun jälkeen ilmoitettiin koneen lähtevän ensin klo 23.00, sitten viimeistään klo 02.00, jolloin saataisiin uusi kone. Sekään ei pitänyt lupauksesta huolimatta paikkaansa, ja lopulta lento lähti seuraavana päivänä 11.30, eli 22 ja puoli tuntia myöhässä. Odottelimmeko siis lähtöaulassa siihen asti? No emme todellakaan. Jotkut ilmeisesti olivat niin tehneet, mikä näkyi heidän väsyneestä ja nälkäisestä olemuksestaan seuraavana aamuna :(. Jos et muuta tästä postauksesta opi, niin ainakin sen, että elämästä voi ottaa ilon irti silloinkin, vaikka lento olisi viisi tuntia tai sitä enemmän myöhässä. Kun kone myöhästyy riittävästi, matkustajilla on tällöin oikeus lentoyhtiön kustantamaan ruokaan ja majoitukseen. Me marssimme heti luvan saatuamme lähtöaulasta ruokavoucherien kanssa päivälliselle ja buukkasimme itsemme Arlandan lentokentän varsin mukavaan hotelli Clarioniin kuluttamaan aikaa ja lepäilemään. Sieltä otin joitakin blogin aihepiiriin sopivia kuvia.

So we were stuck at Arlanda airport due to a delayed flight. Originally the flight to LA should have departed on 2:00pm. The departure time was rescheduled several times and then we were informed that it will be 11:00pm...and then 02:00am at the latest when we were supposed to have a substitute plane. That did not happen either and we finally departed on 11.30am next day - only 22,5 hours late.
We knew that if a flight is delayed enough, we have a right to get meal and hotel vouchers. We got a room at hotel Clarion Arlanda. I shooted some pictures from the hotel's interior design.

Arvatkaa vaan irrottelinko muun muassa hyppimällä tällä varsin mukavalla sängyllä? He-he, saimme siskoni kanssa tehtyä aika mukavan videon 'Myötähäpeä osa 1: Äipät irrottelee', mutta se on ehkä sen sortin materiaalia, jota en täällä viitsi julkaista ;). Hauskaa oli! Neljä tyttöämme olivat omissa huoneissaan. Tästä matkasta tuli nyt äitien ja meidän kummankin isojen tyttöjen matka tällä kertaa, jos en ole tullut sitä aikaisemmin maininneeksi.

What do you think: did I jump on that nice bed? Our four girls were in their rooms in pairs. 

Hotellissa oli oikein miellyttävä sisustus ja erityisesti tämä kylppäriosasto tuntui kotoisalta :). Tänne oli nimittäin joku sisustussuunnittelija valinnut lattiaan juuri samaa laattaa kuin meillä kotona, seinissä oli samanlaista laattaa kuin meillä paitsi mattana, P. Starckin suunnittelema pönttö ja hanatkin olivat samanlaiset kuin meillä, vain hanan (Hansgrohe) pienellä mallipoikkavuudella. Niin ja toi pöntön painike on vielä sama, paitsi meillä se on vaan mattapintainen. Varsin hyvä maku siis mun mielestä tuolla suunnittelijalla on ollut, hehe :). Itse tykkään kylpyhuoneen pinta- ja kalustusmateriaaleissa pelkistetymmästä linjasta, koska siihen on helppo tuoda muun tyylisiä vivahteita, kontrasteja ja mielenkiintoisuutta esim. pientavaroilla ja tekstiileillä. Tuo viimeinen kylppärikuva näyttää nyt jostain syystä tosi vihertävältä...

At the hotel I liked especially the bathroom design because almost all the materials were the same as we have in our house/ home. Usually I like plain bathroom design because you can very easily create different atmospheres and styles there e.g. with texstiles, lightning and accessories.

Hissiauloissa oli kivoja asetelmia.

There were many beautful set-ups around the hotel's lobbies.

Ravintolassa nautimme vielä  illallisen lentoyhtiön laskuun. Koko hotelli oli mielestäni tyylikkäästi sisustettu. Pidin sieltä täältä löytyvistä harkituista tyylikontrasteista, jotka tekevät kauniista skandinaavisesta linjakkuudesta ja tyylipuhtaudesta mielenkiintoisemman.

We ate our dinner at the expense of the airline. I think the restaurant's interior design was stylish and mainly scandinavian but I found there also some fine style contrasts that were well considered.

Lopulta lento sujui hyvin Los Angelesin lentokentälle asti. Paitsi, että minäkin jouduin tehotarkastukseen! Olin ilmeisesti epäilyttävä kohde, koska ensimmäinen virkailija kysyi ammattiani ja vastasin olleeni kotiäiti viimeiset vuodet. Olin vielä jatkamassa koulutustaustani kerrontaa, kun hän kysyi, missä mieheni on. En vastannut kysymykseen, koska sepustukseni (tankero englantini!) oli vielä kesken ja hän kysyi sen jälkeen jotain uutta asiaa. Liekö luullut minun vältelleen ensimmäistä kysymystä vai mitä, mutta seuraavat virkailijat ohjasivat minut heti seuraaviin tarkastuksiin. Mietin jo, että epäilevätkö he minun olevan tulossa maahan avioitumisaikeissa vai mitä, kun miestä ei ollut mukana. Siitä olisikin hauska soppa kehkeytynyt, jos he olisivat penkoneet matkatavarani, sillä siellä oli mukana häähuntu! Huntu on ollut minulla, isoäidilläni ja isoisoäidilläni, ja se on alunperin Amerikasta sota-aikana hankittu todellista vintagea oleva silkkityllihuntu, joten nyt se oli palaamassa takaisin kotimaahansa Chelsean häähunnuksi. No, ilmeisesti he saivat siviilisäätyni tarkistettua, koska lopulta pääsin maahan :). Meitä tultiin vastaan isolla 11-paikkaisella autolla ja veivät meidät ihanalle talolle Calabasasiin, jossa majoituimme loma-ajan. Tapasimme talolla myös Chelsean ihastuttavan perheen ensimmäistä kertaa.

Finally our flight to Los Angeles went well... until they decided to check me up carefully three times! They asked me where my husband is, but I was still telling (with my slow English) to that first officer
what I'm doing for living (I'm a houswife but also a teacher etc.). Maybe the officer thought that I'm avoiding that 'where is your husband?' question or something. Who knows. Maybe he thought that I'm going to marry some man in the US... Anyway, I was scared they would go through my baggage because there was a real wedding veil there! It was my grand grand mother's beautiful silktulle veil that I also weared many years ago... Apparently they checked my marital status because I finally was "granted" access to the USA :). We were picked from the airport with this huge van and were driven to this lovely house in Calabasas where we stayed. We met there also Chelsea's loving family.

 

Talon takapihalla oli unelmien kiipeilypuu.

There was the climbing tree of my dreams in the backyard. My daughter M is climbing there :).

 En tiedä, mikä puu oli lajiltaan, mutta lehdet muistuttivat orjanlaakeripensaan lehtiä ja terhot näyttivät tammenterhoilta.

I was wondering the species of the tree. Leafs looked like holly leafs but there also seemed to be acorns.  The tree was so beautiful in the morning sun.

Aamuauringossa pihalla vieraili pari pientä kaniinia ja orava.

In the morning sun we saw a couple of bunnies and a squirrel in the back yard..

 Suoraan puusta noukittu greippi maistuu muuten aika paljon paremmalta kuin Suomessa kaupan tiskiltä ostettu :).

Grapefruit tastes much better (than those from a Finnish store) when it has been picked straight from the tree.

Sisko nuoremman tyttönsä kanssa nauttimassa aamupalaa. Kumpi kuvaa kumpaa? ;)

My sister and her daughter having breakfast. Who is shooting who? :) 

Etupihan puolella kukkivat kauniisti suuret puumaiset pensaat. Lajiketta en tiedä. Tunnistaako joku teistä sen nimeltä?

There were also some beautiful tree-like bushes in the front yard of the house.  Does anyone know what it is?

Ylkä ei siis päässyt lainkaan tälle "hääreissulle". Seuraavaksi laitan joitakin otoksia siitä, missä päin liikuskelimme ja mitä teimme reissun aikana, vaikka häitä ei päästykään tällä kertaa viettämään.

Mukavaa uuden viikon alkua kaikille!

The bridegroom couldn't make it to this "wedding" trip at all. Next time I will show you some pictures about the places we visited although there was no wedding this time.

Have a nice week!

Kesäseikkailut osa 2/ Summer adventures part 2

Ja tarina jatkuu...
Veljeni jumittui L.A.:ssa lentokentän rajatarkastuksiin. Passintarkastajat ihmettelivät veljeni  hyvää englanninkielen taitoa, kouluttautumista eri puolilla maailmaa ja viimeaikaista Brasilian matkaa. Veli oli ollut ennen Amerikkaan lähtöään Brasiliassa työmatkalla kolme viikkoa liikuntavammaisen miehen henkilökohtaisena avustajana. Häneltä oli myös kysytty, paljonko hänellä on rahaa maahan tullessaan, johon veli oli sanonut, ettei kovinkaan paljon, koska palkka ei näy vielä tilillä. Eihän rajavartijat voineet ymmärtää, ettei hänellä ole osoittaa työstään palkkashekkiä. Hmm, todella epäilyttävää...

Now I continue the story I started on the last post...
My brother gets stuck at LAX. They wonder about his good command of English language, his studies around the world and a late trip to Brazil. He had been to Brazil just recently being a personal assistant to a tetraplegic man. He was asked if he had any money coming in. But the pay check hadn't arrived just yet and there was paycheck to show. Suspicious, wouldn't you say?

Mitä lie olivat epäilleet, mutta kolmannella tarkastuspisteellä he penkoivat veljeni tavarat ja lukivat jopa hänen päiväkirjaansa. Hän oli sattunut kirjoittamaan sitä englanniksi. Sen perusteella tarkastajat olivat osanneet kysyä, onko veljeni menossa naimisiin, johon hän tietysti vastasi rehellisenä miehenä myöntävästi.  Tarkastajat ilmoittivat, ettei hän pääse maahan, koska hänellä on väärä viisumi. Olisi pitänyt olla kihlatun viisumi! Ei veljeni sitä ollut tiennyt, koska hän oli saanut konsultilta neuvon tulla maahan tavallisesti turistina. Hänellä oli myös kallis paluulippukin ostettuna, niin kuin kuuluu. Niinpä veljeni vietiin putkaan odottamaan paluulentoa takaisin Suomeen.

What ever their suspicion they went through his stuff and read his journal which just happened to be in English. Based on the journal officers knew to ask whether his intention was to get married to which my honest brother admitted. Access denied! They reported that he would need the appropriate visa to be let in the country. From his immigration consultant he had received the advice to come in the country as a tourist. He even had an expensive outbound ticket as he was supposed to. So my brother ended up being held up in a detention facility.

Ellei Chelsea olisi neuvokkaana osannut selvittää, missä veljeäni säilytetään, he eivät olisi edes nähneet toisiaan. Chelsean onnistui löytää veljeni selaamalla nettifoorumeita, joilla ihmiset etsivät vangittuja sukulaisiaan. Tilanne oli todella absurdi: he olivat kuin missäkin elokuvakohtauksessa pidellen käsiään vastakkain erottavaa lasia vasten. He saivat jutella vain kymmenen minuutin ajan. Voitte vain kuvitella, kuinka traumaattinen kokemus tämä oli siinä tilanteessa heille kummallekin. Lopulta veljeni vietiin selliin ja hän vietti siellä yönsä  huumausainerikollisten seurassa viihdyttäen heitä hauskoilla arvoituksillaan. Seuraavana päivänä hänet lähetettiin paluukoneella takaisin Suomeen.

If it wasn't for Chelsea's ingenuity, they probably wouldn't have seen each other during this whole episode. She found where he was held up by browsing forums where people are looking for their lost family members that are imprisoned. The whole scene was absurd, almost like from your average movie. They held up their hands against the separating screen while being told by the guard that they had ten minutes. You can imagine how traumatic that would have been for the both of them. At the end of it he was taken back to his cell where he spent his night entertaining inmates convicted for their drug crimes with his amusing riddles.

Tästä alkoi uuden viisumin hakeminen, jonka käsittelyn nopeuttamiseksi piti laatia mahdollisimman vahva hakemus. Chelsea perheineen valvoivat kutakuinkin kolme vuorokautta putkeen selvittäessään viisumihakemuksen liitteisiin tarvittavia asioita. Jopa meidän suomalaisten sukulaisten lentolipputositteet tarvittiin hakemukseen mukaan. Tuhansien eurojen arvoisista lipuista kun ei ollut mahdollisuutta saada minkäänlaista korvausta takaisin. Ei ollut minkäänlaisia takuita, että häät pystyttäisiin pitämään aikataulussaan. Piti vain odottaa. Ja odottaa...

So they had to begin the visa application process. To make it faster they had to come up with an application as strong as possible. Chelsea with family stayed up the best part three days straight making sure that they had all the possible attachments for the application. Even the plane tickets from us Finnish relatives were needed. There would be no refunds for the tickets worth thousands of euros. There would be no guarantees that the wedding could be held on time. You would just have to wait. And wait..


Kun hakemus oli jätetty, Chelsea lensi Suomeen; rakastuneen nuoren parin ero oli käynyt jo liian tuskalliseksi. Koditon veljeni asusteli meidän askarteluhuoneessamme ja Chelsea yläkerrassa tytön "perhoshuoneessa" seuraavan kuukauden. Voisin sanoa, että heidän loppuun asti hiottua deittailukulttuuriaan oli ihanaa ja erittäin inspiroivaa seurata. Siitä voisi kirjoittaa jopa oman "Satumaisten deittien salaisuus" -oppaan ;). Paljon oli tällaisella täysi-ikäisellä ruuhkavuosia läpikäyneellä parisuhteella taas mieleenpalautettavaa siinä, että toisen kohtaamiseen kannattaa nähdä vaivaa. Kunnolla ja ihan oikeesti. Kauniit hetket elämässä syntyvät toisen huomioimisen ja vaivannäön kautta. Ja siitä, että huomioi ja pysähtyy siihen hetkeen, jos toinen on nähnyt vaivaa. Ihailen ja arvostan muutenkin heidän periaatteellisuuttaan ja kärsivällisyyttään, että he ovat halunneet selkeästi erottaa toisistaan seurustelu-, kihlaus- ja avioliittovaiheen, joilla jokaisella on oma tärkeä merkityksensä tehtävänsä, ja rakentaa suhdettaan syvälle toistensa tuntemiselle. Tämä ei nykyaikana taida olla aina mitenkään itsestään selvää parisuhteita muodostettaessa. Heidän tarinastaan ei voi sanoa, että se olisi "aivan toista maata" - se on selvästikin taivaassa suunniteltu!

After filing the visa application Chelsea flew to Finland; being apart from each other had become too painfull for them. My homeless brother lived in our basement room and Chelsea stayed upstairs in our daughter's "butterflyroom" for a month. It was very inspiring to see and follow their creative dating culture. You could even write a guide about 'Secrets of Fairytale dates' now :). They also reminded us that even if you are going through your "busy years" it's really worth it making efforts to spend time with  your husband/wife and create beautiful moments in your life. I also appreciate their patience and principles to keep separate these three periods: dating, engagement and marriage. Every of those periods has its own specific meaning and function. They want to ground their relationship on knowing each other that is not always self-evident nowadays. Apparently their relationship is made in heaven!

 Matkamme lähtöpäivä lähestyi. Viisumin kiirehtimispäätöstä odotettiin. Sitä ei tullut. Lopulta nuori pari joutui nielemään sen pettymyksen, mikä hääpäivän siirtäminen hamaan tulevaisuuteen aiheutti. Häät olisi voitu tietysti viettää täällä Suomessakin, mutta lopulta he tulivat siihen tulokseen, että heidän häänsä ovat vain kerran elämässä -kokemus, joten silloin ei tyydytä kompromisseihin. Me  päätimme silti lähteä matkalle, vaikka siitä tulisikin tällä kertaa "vain" lomamatka. Pääsimme Ruotsiin saakka, mutta siihen matka sitten tyssäsikin.  Olenpa taas niin kurja, että jatkan siitä sitten runsaampien kuvien kera seuraavalla kerralla ;) ...

Our departure date approached.
They waited for the decision whether the visa application process was granted an expedited status. It never came. Finally, the young couple had to accept the disappointment that they had to postpone the wedding date somewhere into the future. They could have married also here in Finland but they didn't want to make a compromise. Getting married is really once in a life time experience for them. We decided to make our trip anyway although it would now be 'only' a holiday. We got as far as Sweden until the problems started. But I'll leave that for the next time ;) ...