Kirsikkapuun kukkiessa

Kerrankin lyhyt pieni hetki, jolloin molemmat pienet nukkuvat ja pääsen tänne taas teitä moikkaamaan... Viime viikko kului kuin siivillä miehen ollessa työmatkalla. Kotiin pääsi onneksi turvallisesti ja viikonloppuna teimme pienen miniloman pitkästä aikaa aivan kahdestaan. Juhlittiin 18-vuotispäiväämme. Ihan teinejä siis vielä ollaan -  tässä avioliitossamme ;) Ei sen puoleen, ihan teineinä ja rakastuneina me edelleen käsi kädessä tuolla ympäri ämpäri kuljetaan.

Viime viikolla kukkivat kirsikkapuut pihallamme kauniisti. Jotenkin sitä päivien päätteeksi ei malttanut istua koneen ääreen, vaan vetäytyi mielummin ihan omaan rauhaan esim. hyvän kirjan seurassa, tai nautti kevään kauniista illoista puutarhassa touhuillen. Jonkinlaista sosiaalista väsymystä kenties? Paljon on ollut muutenkin ajateltavaa jo ihan tulevan vuoden aikana käynnistyviin työkuvioihinkin liittyen. Kaikkea uutta opittavaa ja hauduteltavaa olisi ihan mielettömästi. Vielä on kuitenkin kaikki avoinna, mitä tuleman pitää. Kaikki ajallaan.

Kallen ja Katin perheeltä saatu kirsikkapuu kukki tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viime vuoden aikana se kasvoi todella tuuheaksi. Puu olisi kannattanut pari kesää sitten siirtää vielä lammen reunalle alla olevan suklaakirsikan paikalle, joka ei kasva läheskään yhtä suureksi ja joka istutettiin ensimmäisenä talvena kuolleen kirsikkapuun tilalle. Suklaakirsikka olisi mahtunut olemaan pergolan vierustalla paremmin, mutta kaipa nuo näinkin menevät.

Loppuun laitan vielä "metsäpalstan" nurkasta ottamani pari kuvaa. Tuohon mäntyjen väliin olisi lopultakin tarkoitus saada riippukeinu. Viime vuosien aikana siihen on kasvanut sopivasti pari pihlajaa varjostamaan päivän kuumimmalta helteeltä. Riippukeinu pitää ripustaa tavallista korkeammalle, sillä keskellä mäntyjä on alati kasvava muurahaiskeko. Ilmeisesti jonkinmoiset rappuset tai kiviaskelma pitää kehitellä riippukeinuun kiipeämistä varten. Muurahaiset saavat edelleen rakennella kotiaan ja pitää mäellämme asustavat käärmeet loitolla. Onko joku nähnyt sattumoisin esim. harmaan tai pellavan sävyistä yksiväristä riippumattoa jossain? Nyt en millään jaksaisi tehdä haluamaani itse...

Metsässä kukki itsekseen sinne kasvanut marjatuomipihlaja. Mustikkaa ja puolukkaakin on sen verran, että yhden piirakan noiden mättäiden sadosta on perinteisesti pyöräyttänyt. Metsänpohjan siistin kuorikatteella.

 

 Ainoana rodokasvina tällä havumetsävyöhykkeellä on toistaiseksi pieni atsalea. Lisää rodokasveja aion laittaa vasta ensi vuonna, kun saamme polttopuukasan poltettua pois tieltä kenties ensi talven aikana. Edelleen on tontilta kaadettujen puiden polttoa jäljellä... Luonnonvaraisena kesän mittaa maasta puskee oravanmarjaa, metsätähtiä ja saniaisia. Nyt kukkivat metsätähdet.

 Lisää puutarhakuvia tulossa pikapuoliin, koska muuten saan näitä latailla tänne vielä joulunakin. Omassa pihapiirissä sitä pitkälti tuli viime viikko pyörittyä, vaikka välillä muutamat kevätjuhlat käytiinkin juhlimassa.

Nyt toivotan lämmintä päivän jatkoa. Tästä päivästä on vielä nautittava, jos huomenna taas kylmenee!

***

VillaVaahtokarkin Mari