tiistai 21. lokakuuta 2014

House Inspiration from Maine Part 1

1.
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, kuvailin Mainen maisemissa kesällä ollessamme varsin inspiroituneena ihmisten kauniita taloja, vaikka kotimaassa en niin oikein tohdi tehdä. Uskaltauduin tällä kertaa sillä tekosyyllä, että eipä ole ollut ihan yksi tai kaksi kertaa, kun joku on meidän omasta talosta ohikulkiessaan räpsäissyt kuvan, enkä ole siitä pahastunut :). Kiitokseni siis kaikkien näiden kaunokaisten omistajille, ja jos joku talon omistaja tänne eksyy ja tästä nyt pahastuu, niin ilmoitathan minulle siitä sähköpostiini. Osa kuvista on räpsitty vauhdissa auton ikkunalasin läpi, joten joidenkin kuvien laadussa se näkyy.

As I earlier mentioned I took lots of pictures of lovely houses in Maine. I hesitated taking photos a little bit because usually I do not publish pictures from other people's personal property without a permission. On the other hand, I thought that if I don't mind if somebody takes a picture from my house without a permission, so maybe it's not so big deal the other way around... But please inform me if you don't want that your lovely house appears here in my blog :). Some of these photos are not so good quality because I took them through a car window.

2.
New Englandin arkkitehtuuri poikkeaa yksityiskohtien runsaudessaan varsin paljon tyypillisestä hieman tosikkomaisuuteen kallistuvasta skandinaavisesta valta-arkkitehtuurista, jossa usein pyritään viimeiseen asti funktionaalisuuteen kaikenlaista prameilevuutta ja ylimääräisiä kustannuksia karttaen. Seurauksena saattaa olla takuutyylikkäitä, mutta samalla myös hieman tylsiä taloja. Minulle on syntynyt vaikutelma, että skandinaavinen pelkistetty laatikkomainen rakennustyyli on kuitenkin brändätty niin hyvin, että sillä voi rahastaa siitä huolimatta, vaikka sen tyylisten talojen rakentaminen itsessään on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin niissä taloissa, jossa vaaditaan timpurilta jo hieman taidonnäytettä ;). Jos esimerkiksi Suomessa haluaa pyrkiä opiskelemaan arkkitehtuuria, ei kannata kuulemma tehdä sitä virhettä, että menisi piirtämään pääsykokeissa unelmiensa kermakakkutalon. Kaikki opiskelijat myös "aivopestään" suosimaan linjakkaampaa ja pelkistetympää (edullisempaa) rakennustyyliä, koska se on vaan niin takuuvarman tyylikästä (nämä em. näkemykset lähipiirin arkkitehtien tai heidän puolisoiden, ottakaa kantaa puolesta tai vastaan ;)). Näiden kuvien joukosta löydät yhden esimerkin, jolla opiskelupaikka pohjoismaiseen arkkitehtiopiskelupaikkaan jo luultavimmin irtoaisi.

Rakastan näiden talojen hyväntuulisuutta ja arvostan sitä vaivan määrää, jota yksityiskohtien rakentamisessa on haluttu tehdä. Toisaalta myös hyvin ymmärrän, että pelkistetymmille rakennuksille on tilansa ja paikkansa, jotta näitä yksityiskohtia taas jaksaisi katsoa. Erilaisuus on rikkautta.

The architecture of New England differs quite a lot from the scandinavian architecture. There are much more details in the New England houses if we compare them with a little bit literal scandinavian style that avoids all kinds of useless decorations and costs and seeks simple functionality. The Scandinavian plain and simple style (I do not use 'modern style' because it's not new anymore) is sure stylish but also a little bit boring sometimes. I have an impression that they have managed in branding the scandinavian simple and box-looking style so well that you can cash in with that any way although the building costs are usually lower than in those buildings which are real feats of a carpenter. And if you want to study architecture in Finland it's recommended that you should not design a house like a wedding cake in your entrance exam. Every student is also 'indoctrinated' to prefer a plain and simple (also inexpensive) style because it's surely stylish (these two opinions are from architects and their spouses close to me :)). There is one picture among these photos where you can find an example of house design that would be valued in a Finnish architecture university, I think.
I love that cheerful atmosphere of these houses. I also value the amount of efforts that carpenters have made in those buildings. On the other hand I also understand why there must be room for plain and simple style houses. After looking simplicity you can concentrate again on all those little details on the wooden 'wedding cake houses'. :) Diversity is richness.


3.
4.

5.

6.

7.

8.

9.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.
Täytyy sanoa, että kaikkien runsasyksityiskohtaisten 'she'-talojen joukossa ei tällainen pelkistetympi 'he'-talokaan ollut yhtään hullumpi. Sopii täydellisesti kallioiseen merinäköalamaisemaan.

I must say that after those 'she' houses this 'he' house looks very nice. It fits perfectly to this rocky sea wiew.

20.


21.
Nämä kaksi alinta kaunokaista olivat myynnissä. Ylempää pääset kurkkaaman tästä (klik!) ja alempaa (varsinaista silmänruokaa kerrakseen) tästä (klik!). Ylempi on merinäköalalla, alempi pikkukaupungin keskustan läheisyydessä. Kumpi sinulle kelpaisi? ;) Erotitko muuten sisämaan talot rantataloista? Minkälaisesta arkkitehtuurista sinä pidät yksityiskodissa tai julkisessa kohteessa?

These two last pretty ones were on sale. The upper (click!) one was with a sea wiew and the lower (click!) one was located nearby a little town centre. Which one do you prefer? What kind of architecture you prefer in a private or public house?


♥♥♥
Mari

tiistai 14. lokakuuta 2014

Pari vinkkiä Disneylandiin / Some tips for Disneyland

Tällä kertaa laitan piristystä syksyyn kesäseikkailumme kuvilla Disneyland Anaheimista. Ystäväperhe on juuri samoilla hoodeilla lomailemassa, joten he tai jotkut muut saavat tästä samalla ehkä jonkun vinkin, miten ajan Disneylandissa saa käytettyä tehokkaimmin, jos on vain yksi vaivainen päivä käytettävissä. Oikeastihan siellä voisi kierrellä päivätolkulla ennen kuin kaikki on nähty.

This time I'll show you some photos from our summer adventures to Disneyland Anaheim. Our friends are somewhere there at the moment on their holiday, so maybe they and some others too get some tips how to use time best way in Disneyland if you have only one day to spend there.




Minä (oikealla), sisko ja tytöt. Me (right side), my sister and our daughters.
Jonot laitteisiin ovat yleensä tolkuttoman pitkät. Siksi kannattaa heti alussa selvittää, mistä voi saada Fast Passin, jolloin saa tiettyyn laitteeseen aikavälin, jonka aikana pääsee laitteeseen kerran jonojen ohi ja voi käyttää jonotusajan muihin laitteisiin. Muuten saattaa joutua jonottamaan jopa kaksi tuntia paahtavassa helteessä etenkin loma-aikoina.  Toinen seuruettamme nopeuttanut seikka oli se, että joukossa oli polvivammasta kärsinyt pyörätuolilainen, jonka vuoksi koko seurue pääsi joissakin laitteissa jonon ohi. Kiitokset vielä päivästä parhaille matkaoppaillemme Suzielle, Karenille ja Chelsealle! ♥♥♥

There are usually very looong lines to every adventure. First it's wise to get know where you can get the Fast Pass with which you get a slot for each adventure. During this slot you are able to pass the queue once. Otherwise you may have to stand in the queue more than two hours especially during holidays. Another fact that helped us was that one of us had a knee problem and needed to use a wheelchair. Due to this we all to use the fast lane without queing in some of the adventures. We had the best guides with us: Thank you Suzie, Karen and Chelsea! ♥♥♥




Me ehdimme tutustua päivän aikana (n. klo 12-21) mm. näihin nähtävyyksiin ja seikkailulaitteisiin: Matterhorn, Space Mountain (mun suosikki!), Pirates of Caribbean, Indiana Jones Adventure, Tarzanin talo, ja pari muuta joita en muista, mutta edelleen oltiin vain murto-osassa siitä, mitä nähtävyyksiä Disneylandissa saatika alueen muissa seikkailukohteissa olisi ollut. Seuraavassa kuvakavalkaadia aina päivän kruunanneeseen ilotukseen saakka.

During our day (12pm - 21pm) we managed to see, for example, the following adventures: Matterhorn, Space Mountain (my favorite!), Pirates of the Caribbean, Indiana Jones, The Tarzan House, and a couple of more I do not now remember. Here is a photo cavalcade of the day:



 



 



 
 



 Päivä kääntyi iltaan, viimeiset shoppailut tunnelmallisessa iltavalaistuksessa...

Evening lightning and still little shopping before...



 

Ja illan kohokohta: Ilotulitus!

... the highlight of the evening: Fireworks!









Tässä olikin kuvia kerrakseen tällä kertaa. Olen viime viikon aikana päätynyt opettelemaan kuvakirjan tekoa netissä, johon kaikki ylimääräinen aika onkin hujahtanut. Valikoiden sain 60-sivuisen kirjan pelkistä Kalifornian kuvista. Pitää siis tehdä vielä kokonaan oma kirja Mainen alueen reissusta. Tänne blogiin tulee siis vain pieni ripaus kummastakin. Mainen päässä innostuin kuvaamaan erityisesti ihania taloja, koska kehtasin turistina niin tehdä. Tulossa on siis varsinaista taloinspiraatiota, mikä sopii hyvin blogin teemaan :).
Nyt toivotan iloa loppuviikkoon teille kaikille lukijoille!

There were guite a lot photos this time :). Lately I have learned to make a photobook in the Interned, and this has taken all of my spare time. I managed to make a 60 page book using only photos from California. This means that I'll have to make a separate book for Maine photos. The blog will include only a fraction of photos from both of these places. In Maine I got exited and took many many photos as a tourist of those lovely New England houses. I will show some of the pictures here in the blog soon :). Have a nice week you all!


♥♥♥


 Mari

perjantai 10. lokakuuta 2014

Kootut raksavinkit osa 1: Talon sijoittelu ja julkisivu

Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
Nyt laitan väliin yhden postauksen, joka on jo kuukausitolkulla odottanut julkaisuvuoroaan. Tätä en aio kääntää englanniksi, ettei tämä veny enää tämän pidemmäksi. Huomaan, että jos satun jotain lupaamaan (näitä juttuja on bankossa nyt jo liian monta), alan helposti kehittää pääni sisällä tolkuttomasti paineita, että jutusta pitäisi tulla jotain tooosi mahtavaa ja ennen kuulumatonta. He-he. Sitä saakin tämän arjen pyörityksen keskellä odottaa. Lopulta joudun huomaamaan, ettei tässä elämän vaiheessa voi vaan loputtomiin hioa ja viilailla kirjoituksiaan, jos haluaa välillä vaan käpertyä oman rakkaan kainaloon, lukea vaikka hyvää kirjaa, tai muuten vaan päästä ajoissa nukkumaan. Eli suurperheellisenä en vieläkään täysin tajua rajallisuuttani, jota opettelen. Blogin alkuvaiheessa kirjoittelin tekstejä kirjaimellisesti vain toisella kädellä, koska omassa kainalossani oli usein pikkuprinsessa. Nyt elämä on ollut muuten vaan tosi täyttä, joten blogille ei ole ollut niin paljon aikaa kuin haluaisi. Parempi siis, etten edelleenkään täällä lupaile yhtään mitään, koska haluan pitää blogin ainakin toistaiseksi vain omana harrastuksenani, enkä tehdä tätä velvoittavan ammatillisesti. Ilmoitan sitten, jos bloggaamiselle tulee joku ammatillisempikin funktio, jolloin lukijoidenkin odotuksiin vastaisin tunnollisemmin. Nyt keskityn vain terveen itsekkäästi tekemään jutut omilla ehdoillani ja omaan tahtiin randomina. Tämä postaus olkoon kuitenkin osa lupaamaani raksaniksit-kirjoitussarjaa, josta joskus alkukeväällä puhuin. Harmittaa, etten silloin ehtinyt aiheeseen kunnolla paneutua, vaikka olisin halunnut. Siksi pureudun vielä kootusti sellaisiin seikkoihin, joita mielestäni uudiskohteen rakentamisessa kannattaa ottaa huomioon, koska lukijoiksi on tullut matkan varrella ehkä myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät aikaisempiin pohdintoihini ole perehtyneet ja ovat rakentamisesta kiinnostuneita. Osa vinkeistä pätee ison perheen tarpeisiin, osa ihan yleisemminkin. Toivon, että näistä on jollekin apua. Ehkä jonkun mielestä tämä on jo tuskastuttavaa toistoa, joten skipatkaa vaan ja katsokaa vain kuvat, jos ei tekstit jaksa kiinnostaa :).

This is a post I promised long time ago and I give here some advise for designing and building a house. Somehow I find it difficult to translate the whole story in English this time. I'm sorry for that.

http://www.kannustalo.fi/
Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
 Ensimmäisiä vinkkejä tontin hankinnan jälkeen on perehtyä tontin antamiin mahdollisuuksiin ja miettiä talon sijoittelua optimaalisesti ilmansuunnat huomioiden. Tällaisia pohdintoja tein itse tuossa vaiheessa, ja kysyn nyt samat kysymykset sinulta, jos olet uudisrakennusta suunnittelemassa:
- Haluatko herätä aamuaurinkoon tai nauttia iltateetä kenties ilta-auringossa?
- Minkälaisia maisemia haluat katsoa keittiön tai olohuoneen ikkunasta? Jos vaihtoehtona on kaava-alueella naapurin parkkipaikka ja roskakatosalue, hyväksytkö sen osana elämää ja katsot muualle, vai olisiko siihen nurkkaan taloa parempi suunnitella jokin muu huone?
- Kannattaako suuria ikkunapinta-aloja, lasitettua parveketta tai - terassia suunnitella eteläauringon paahtamalle puolelle taloa? Käytätkö ylipäätään toisen kerroksen mahdollista parveketta muuhun kuin vuodevaatteiden tuuletukseen?
- Sijoittaako talo mahdollisimman kauas kadusta, jolloin etupiha on suuri, vai kenties lähelle katua, jolloin takapihaan saa yksityisempää aluetta erilaisille oleskeluille ja toiminnoille?  Meillä tämän etäisyyden määritteli kaava onneksi takapihan eduksi. Muuten olisin ensirakentajana sijoittanut talon todennäköisemmin keskelle tonttia, eikä puutarhaa olisi saanutkaan suunniteltua niin toimivaksi kuin nyt.
- Varjostavatko ulkorakennukset tai autokatos liikaa terassialuetta tai pihaa, peittävätkö ne julkisivun arkkitehtuuria, tai estävätkö ne kenties ilta-auringon paisteen oleskelualueelle?  Vai haluatko niiden nimenomaan antavan näkösuojaa muihin suuntiin varjostuksesta huolimatta?
- Mikä talon sivu on paras paikka esim. saunasta päin vilvoitteluun?

Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
Julkisivu
Itse ajattelen, että talon julkisivun on sovittava alueen yleisilmeeseen ja maisemaan, jos sitä ei kaava erityisemmin määrittele, olipa se oma unelmien talo sitten minkälainen tahansa. Meidän talon tapauksessa oli kiva suunnitella jo lapsuuden haaveissani ollut huvilamainen "kermakakkutalo", koska se sopi asuinalueemme pastellisävyiseen perinnetalojen kaavaan vanhalla huvila-alueella. Julkisivuarkkitehtuuria en ole erityisemmin yhdistänyt tuonne rapakon taakse, vaikka viime aikojen postauksen antaisivatkin syytä niin epäillä. Inspiraationani olivat pikemminkin klassismia edustavat vanhat kivitalot ja Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Entisen kotimme kaltainen moderni pulpettikattoinen talo ei yksinkertaisesti olisi edes sopinut tälle kadulle, vaikka periaatteessa modernimpikin versio olisi ehkä hyväksytty tälle kadulle jopa rapattuna (puurakenteisena), kunhan se olisi ollut vain vaaleasävyinen ja harjasuunta kadunsuuntainen. Arkkitehtuurinen "sopiminen" tai "sopimattomuus" taas ovat tietysti mielipidekysymyksiä, mutta kun on luontoon sijoittuvan alueen yleisestä ilmeestä kyse, on omakotitalon istuttava mielestäni kokonaisuuteen ja vanhaan rakennuskantaan, antoipa alueen kaava kuinka vapaat kädet rakentajalle tahansa. Ehkä sitten rakennuksen sisätiloissa voi kukin keskittyä tyylikontrasteihin niin paljon kuin mieli tekee. 

Jos olisin vienyt lapsuuden unelmani talosta ihan loppuun saakka, olisin tietty halunnut taloon kunnon tornin, mutta tässä tapauksessa tuntui sopivammalta laittaa tuo korkea torniosuus kiltisti vaan tuonne takapihalle, ettei kokonaisuus olisi livennyt ihan mauttomuuden puolelle. Vai mietinkö kumminkin nyt liikaa mikä on yleisesti sopivaa ja mikä ei? Missä kulkee mauttomuuden ja hyvän maun raja? Siis lankesinko vain muiden miellyttämiseen tai jonkin "yleisen tyylikkyyden" palvontaan? Miltähän tää torni olisi näyttänyt esim. tuolla parvekkeen päällä? ;) Olis menny ihan kivasti, jos tää talo sattuisi sijaitsemaan yksinään jonkun kivan järven rannalla, mutta kun ei niin ei. Siinä olin ihan itse valmis unelmastani tinkimään, koska se tuntui muista riippumattomista syistä paremmalta tehdä näin. (Muistan, että pikkutyttönä piirtelin paljon taloja ja haaveilin arkkitehdiksi tai sisustusarkkitehdiksi ryhtymisestä, mutta mihin nämä haaveet vuosien aikana unohtuivat?!).

Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
Saimme vastaavalta rakennusmestarilta yhtenä julkisivuohjeena laittaa korkeaan taloon korkean kivijalan tasamaatontilla. Tuollaista seikkaa en olisi osannut itse silloin edes ajatella, mutta näin jälkikäteen talojen tarkkailu on osoittanut ohjeen paikkansapitävyyden.  Matalalla kivijalalla talo näyttää kasvavan suoraan maasta. Ehkä jonnekin metsän keskelle sellainen tosin sopiikin matalampaan taloon. Ihan turhaa siinä on siis mielestäni harkkokerroksista säästellä. No nää on näitä juttuja taas, jotka häiritsevät ainoastaa visuaalisesti maailmaa hahmottavia, mutta muille ne saa olla ihan yhdentekeviä, eli olkaa ihan rauhassa ;).
Korkean kivijalan vuoksi terassi ja portaikko oli korotettava huoneiden lattian tasolle ja joutuu rakentamaan kunnon portaat, mistä tietysti tuli hieman lisäkustannuksia, mutta hyötynä taas sai paljon kylmää säilytystilaa, jonne saa säilöön esim. auton renkaat, pulkat, puutavaraa jne., mikäli terassia ei vala kokonaan betonista. Meillä terassille pääsee sekä keittiön erkkeristä että alakerran tytön huoneesta. Tällaiseen huvikumpuun terassin piti tietysti olla sekä talon edessä että takana sellainen, että sinne mahtuisi majailemaan vaikka Peppi Pitkätossun hevonen ;).

Piirtelin talomme julkisivun millimetripaperille ja suunnittelin siihen tuhottoman paljon ikkunoita (joiden pesemisen vaivan tiesin) tuomaan luonnon valoa sisälle. Nykyisin ikkunat ovat jo niin lämpöä pitäviä, ettei parin kylmän kuukauden vuoksi kannata mielestäni ruveta Suomessa ikkunapinta-alasta pihistämään, ellei ole ihan pakko. Valoa vaan tupaan! Julkisivuluonnosten jälkeen pähkäilin pohjaratkaisuja, joista kirjoitan seuraavassa raksavinkit-postauksessa lisää. Julkisivu- ja pohjapiirrosten piirtämisen on hyvä kulkea tarkasti rinnakkain, jotta lopputulos olisi esteettisyyden lisäksi myös käytännöllinen.

Päädyimme rakentamaan Kannustalon Rauhalasta sekä Aurorasta omien toiveiden mukaiseksi räätälöidyn version laajalla materiaalien toimituksella, lukuun ottamatta saunapakettia ja sisäportaita.  Tällä tavoin saimme piirustuksiani eniten muistuttavan kodin vesikattoon asti asennettuna, josta itse rakensimme sen loppuun asti. Emme siis varsinaisesti ole alunperin kuuluneet siihen rakentajien joukkoon, jotka haaveilevat nimenomaan Kannustalosta mielikuvien pohjalta, mutta Kannustalo vastasi pirustuksillaan lopulta parhaiten niihin mielikuviin ja laatuvaatimuksiin, jotka minulla oli unelmieni kodista. Olimme kysyneet suunnitelmiemme pohjalta alun perin tarjoukset myös parilta muultakin talotoimittajalta. Yksi ratkaisevimmista kriteereistä talotoimittajan valinnassa lopulta oli julkisivupiirrosten lisäksi minulle mm. huonekorkeus, joka Kannustalossa on alakerrassa 282cm ja yläkerrassa 256cm.  Vuonna 2007, kun näitä yksityiskohtia mietimme talomme suunnitteluvaiheessa, eivät muut talotoimittajat tarjonneet näin korkeaa huonekorkeutta. Rakastan vain yksinkertaisesti korkean tilan valoisuutta ja avaruutta, jossa on tilaa hengittää, vaikka jollekin toiselle (ehkä ei niin visuaalisesti maailmaa hahmottavalle) nuo seikat saattavat olla täysin toisarvoisia ihan jo kustannussyistä. Jos miettii suurelementti-/valmistaloratkaisua, niin hintoja vertaillessa kannattaa huomioida myös huonekorkeuden merkitys kokonaiskustannuksessa, koska eri huonekorkeuksisia talopaketteja ei voi verrata keskenään. 

Miltä esim. olohuoneemme näyttäisi ja tuntuisi tilana, jos katon korkeus olisikin vain tuossa verhotangon korkeudella?
Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
Talon räystäät ja rännikourut
Seuraava seikka saattaa tuntua hassun toisarvoiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Nimittäin rännikouruista lähtevien syöksytorvien paikat julkisivussa kannattaa miettiä visuaalisesti miellyttäviksi ja valvoa rännikaivojen oikea sijoittelu perustuksia tehdessä. Nämä ovat ihan ensimmäisiä juttuja, joita pitää osata miettiä, koska ne vaikuttavat mm. perustusrakentamisen teknisiin piirrustuksiin viemäröinnin ja salaojituksen osalta, mutta useimmiten aloitteleva rakentaja ei osaa kiinnittää tällaisiin "pikkuseikkoihin" huomiotaan. Pahimmillaan sijoittelu voi mennä niin pieleen, ettei sadevesiä saa ohjattua sadevesiviemäriin ollenkaan, mikä on lopulta tooosi huono juttu, koska talon ympärillä olevan maan on pysyttävä kuivana. Kauhutarinan surullisen pieleen menneestä projektista näiltä osin voit lukea vaikka täältä. Jos talossa on täysin maan alla oleva  kellari, saattaa rännikaivoja olla vaikeaa siirtää enää tarkalleen oikeaan kohtaan, jos sitä ei ole tehty ennen maatäyttöjä. Noihin seikkoihin emme itsekään tulleet kiinnittäneeksi riittävästi huomiota/ asiantuntevaa valvontaa maantäyttövaiheessa, ja siksi parin sadevesijuoksuputken pään on joutunut kääntämään hassusti vinoon, että ne osuisivat sadevesiviemäriin. Tosin sijoitteluvirhe ei meidän tapauksessa ollut onneksi kovin suuri, eikä salaojien tekemisenkään suhteen tullut moittimista muutenkaan, kun kerran itse passin kanssa tarkasti tehtiin :). Vinkkinä kuitenkin, että maantäyttövaiheessa kannattaa olla asiantunteva julkisivupiirustukset tunteva valvoja paikalla.
Nykyisin sadevesiä ohjataan syöksytorvista yhä useammin suoraan pihan puutarhakaivoon tai lampeen, josta ne voidaan hyödyntää puutarhan kasteluvesinä, mikä on varsin järkevä tapa saada samalla pihalle vesiaihe. Tämä ei tullut meille silloin mieleenkään, kun itse rakensimme. Ehkä siksi, että oma pihakaivomme ja vesiaihe sijoittuu luonnonlähteen päälle. Suosittelen nyt kuitenkin muille,  jotta voitte jo suunnitteluvaiheessa  tällaisen seikan huomioida. Siksi pihasuunnitelma olisi hyvä olla alusta alkaen jotenkin jo mietittynä, vaikka alussa keskittyykin helposti vain talon suunnitteluun...

Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
Olimme lopulta talotoimittajaamme niin tyytyväisiä, että annoimme heidän tulla kuvaamaan myös kotimme, joten näitä kuvia heillä on lupa käyttää myös omissa julkaisuissaan, mikäli näkevät siihen tarvetta. Rakennusaikaisia yhteistyösopimuksiahan meillä ei Kannustalon tai minkään muunkaan tavarantoimittajan kanssa ole ollut. Siksi blogissani mainitut linkit ovat ihan omasta hyvästä tahdosta ja hyvistä kokemuksista tänne laitettuja, eikä siis ostettua mainostilaa. Kannustalon kanssa kuvaussopimukseen kuului, että myös minulla on näihin kuviin julkaisuoikeus blogissani asianmukaisin lähdemaininnoin. Kaikki kuvat ovat valokuvaaja Eveliina Mustosen ottamia kesältä 2013, viisi vuotta rakentamisen aloituksen jälkeen.

Kuva: Eveliina Mustonen/ Kannustalo
 Sepustusta tuli nyt tosi rutkasti ja omakohtaisena kokemuksena, mutta toivottavasti joku sai oman rakentamisen suunnittelun alkuvaiheisiin jotain apua näistä vinkeistä :)

Ihanaa viikonloppua kaikille taas toivottelen!
♥♥♥