Kylläpä aika rientää. Kevättä ihmetellessä ei koneen äärelle ehdi. Vimeisen parin viikon aikana on kellarissa tapahtunut ihmeitä, kun se on vain verstaan lattiaa, listoja ja kalustustusta vaille valmis. Viikon oli työmies hommissa MrAction seuranaan ja kyllä valmista pintaa tuli vauhdilla! Unelma askartelutiloista on jo käden ulottuvilla. Itse maha pystyssä keskityin kauhan varressa hääräämiseen. Mihinkään muuhun ei energia olekaan juuri riittänyt. Puutarhassa vähän olen ehtinyt kukkapenkkejä ehostaa. Ajatukset alkavat olla uuden vauvan syntymässä. Tänään juniori on katsellut youtubesta määrättömän määrän rekkavideoita. Itse olen maannut sohvalla, koska uusi tulokas uhkaa tulla ennen aikojaan. Laskettu aika vauvalle on 28.5.
Nyt kuitenkin jatkan siitä, mihin viime kerralla jäin, vaikka vähän
puuduttavalta historian kertaaminen tuntuukin. Toisaalta eihän tällä talolla vielä muuta historiaa olekaan. Tässä vaiheessa toivoisi,
että olisi laadukkaita kuvia talon valmistumisvaiheesta
ja sisustusmateriaaleista, mutta kuvat ovat pääosin marraskuun pimeinä
tunteina otettuja pokkarikuvia, joista kokonaisuutta ei vielä hahmota. Tyydyn edelleen siihen, mitä tietokoneen
kovalevyltä löytyy, koska itselleni pääasiana nyt on vaan saada kuvat jotenkin kronologiseen järjestykseen.
Syyskuun puolivälissä 2009 olin saanut
pintamaalaukset yläkerrasta tehtyä ja tyttöjen huoneet alkoivat
valmistua. Vanhempi tytöistä on aina ollut "perhostyttö" ja hänen
huoneestaan tapetoin takaseinän L.Ashleyn Mallow-perhostapetilla.
Minulle iski rakennusaikana pahanlaatuinen Laura Ashley-addiktio, mutta
onnekseni (Suuuuuuret kiitokset Riittalle!) sain tehtyä suuren tilauksen
suoraan Englannista hyödyntäen punnan silloista 1:1 kurssia. En kehtaa
näin julkisesti edes kertoa, montako kiloa sisustusmateriaaleja tai
kymmeniä metrejä kankaita posti mukanaan toi...
Nuorempi tytöistä halusi huoneeseensa lilat seinät ja valitsi
tapetikseen Ashleyn Esme-tapetin. Yläkerran lattioiksi onnistuin
löytämään normaalia huokeampaan hintaan Timberwisen valkoöljyttyä (snow
white) saarnilankkuparkettia. Koska parketti oli lievää kakkoslaatua, sai sitä
hieman lajitella sävyerojen mukaan niin, että laitoin kellertävämmät
lankut lilaan huoneeseen ja sinertävämmän sävyiset auringonpuolella
olevaan perhoshuoneeseen.
Syyskuussa MrAction asensi isänsä kanssa keittiötä.
Makuuhuoneesta tapetoin takaseinän Ashleyn Erin linen-tapetilla, seinissä Sadolinin maailmanväritkartan sävy Kenia vaalea, vaikka turha varmaan tuolla valaistuksella otetusta kuvasta on mitään sävyjä edes mainita...
Tapetointihommat olivat viimeisiä juttuja, joita ison mahani kanssa vielä pystyin tekemään. Isäni kanssa kannoin marraskuun alussa 2009 yläkerran kodinhoitohuoneeseen tulevia kalustepaketteja, jonka jälkeen lepäilin muutaman päivän vaakatasossa liian säännöllisiksi äityneiden supistusten vuoksi. Onneksi olimme saaneet huipputehokkaan työmiehen Esan marraskuun alusta töihin muuttoa edeltävään loppurutistukseen. Esa laatoitti yläkerran kylpyhuoneen ja alakerran vessan. Laataksi valitsin kiiltävää beigeä marmoripintaista kivipuristelaattaa. Kaikki seinät samaa 30x60 laattaa vaakaan ladottuna ilman mitään kikkailuja. Yksinkertaita ja ajatonta. Lattioihin tuli samaa suurta mattalaattaa, mitä keittiöönkin, mutta vaakaan tiililadottuna. MrActionin kanssa teimme kaadot siten, että suuren laatan käyttö lattioissa oli mahdollista. Laiskanlle lattiasaumojen pesijälle etu, kun saumoja tulee mahdollisimman vähän.
Yläkerran wc 6.11.2009. Laatat näyttävät kuvassa todellista kellertäviämmiltä. Etsin kauan oikean sävyistä laattaa, joka ei kuitenkaan olisi kellertävä vaan suht neutraali. Sopivat laatat löytyi maahantuoja IHE Group oy:ltä, jolla oli silloin liike myös täällä pk-seudulla.
Alakerran wc 6.11.2009.
Jotta taloon voisi muuttaa, etukuistin portaatkin piti saada valmiiksi. Kuva otettu 10.11.2009. MrAction ja Esa nikkaroivat.
Kalusteiden asennustalkoita pidettiin parina iltana joulukuun alussa. Arkieteisen ja kodinhoitohuoneen kalusteet ostimme Ikeasta, mikä oli kyllä hyvä ratkaisu hinnan lisäksi senkin puolesta, että jos kalusteet olisi tilattu kaikki samalla kertaa samasta paikasta koottuna, ei kukaan olisi ottanut selvää, mikä osa kuuluu minnekin. Niin järkyttävän paljon kaapinrunkoja olisi tullut. Keittiön asennus oli edelleen kesken, kuten kuvasta näkyy. Odottelimme Puustellilta vielä muutamaa reklamoitua ovea. Valmistui keskeneräisessä ja sotkuisessa keittiössä silti jo hyvin (valmis)pitsat, kiusaukset ja joulutortut talkooporukalle. Melkoista kikkailua kokkaus vaati, kun vesiäkään ei oltu vielä kytketty päälle. Suuret kiitokset kaikille kaluste- ja muuttotalkoisiin osallistuneille ystäville ja sukulaisille!
Alla olevasssa kuvassa näkymiä eteisestä keittiöön, tulevaan arkieteiseen/apukeittiöön sekä yläkerran kodinhoito-/pukeutumishuoneeseen paria viikkoa ennen muuttoa. Listat, ovet ja liukuovet vielä asentamatta. Esa onneksi osoittautui myös listoitusihmeeksi.
Muuttotarkastuksen päiväksi oli sovittu 16.12.2009 ja muuttopäiväksi 18.12. Loppusiivous tilattiin siivousalan yritykseltä, joka kävi tekemässä täyspäiväistä siivousta kahteen otteeseen. Itse yritin valmistella muuttoa väliaikaisasunnosta, mutta melkoiseksi yritykseksi se ison mahani kanssa jäikin. Ilman Leenan apua pakkaushommasta ei olisi tullut mitään. Onneksi oli paljon lainalaatikoita ja jätesäkkeihin saa kaapaistua muuton yhteydessä loput sälät.
Näkymiä olohuoneesta ja eteisestä yläkertaan johtavasta keskeneräisestä portaikosta joulukuun alusta 2009.
Muutto- ja käyttöönottotarkastus meni läpi kahden ylimmän kerroksen osalta. Kellariin menevä porrasaukko suljettiin ja yllä olevasta kuvasta näkyy, että siinä kohtaa on ollut hyvä säilyttää kaikkea rojua...edelleen. Toki portaikossa on sentään jo kaiteet. Joulu tuli kuin tulikin taloon kaikista purkamattomista jätesäkeistä huolimatta. Uuteen kotiin pääsemisen onni sumensi onneksi silmät kaikelta keskeneräisyydeltä. Joulu oli vielä kaiken lisäksi valkoinen monen vuoden tauon jälkeen.
Synnytyksen jälkeisessä onnen euforiassa tuijottelin tammikuussa 2010 sairaalan ikkunasta kaunista talvista pakkasmaisemaa kuurankukkaisen ikkunan läpi.
Meille syntyi pieni poika 7.1.2010.
Karhunpoikanen pääsi uuteen kotiin 9.1.2010.
Kiitollisin mielin nautimme ensimmäisestä runsaslumisesta talvesta moneen vuoteen eikä sen vuoksi tarvinnut häiriintyä edes pihalla olevista rakennusjätteistä.
Talvi vietettiin onnellista akvaarioelämää ilman verhoja tai kaihtimia. Laskosverhoja ompelin pikku hiljaa talven mittaan, tavarat alkoivat löytää paikoilleen ja koti alkoi tuntua todella kodilta.
